torstai 27. tammikuuta 2011

VÄHEMMÄN ROJUA, ENEMMÄN ELÄMÄÄ ?


"Rita Emmettin mukaan rojua on kaikki se, jolla ei ole paikkaa kotonamme tai työpaikallamme. Siivousalan ammattilaisten mukaan ylimääräisestä rojusta eroon hankkiutuminen vähentää usein kotitöitä jopa 40%.  "  Lainaus on kirjasta Ritva Rajander-Juusti Kohtuus kaikessa, enemmän elämää vähemmällä.

Suurin osa meistä tietää tuskallisen hyvin ne tavarapinot, joita siirrellään jatkuvasti paikasta A paikkaan B ja jotka todennäköisesti hetken kuluttua ovat paikassa C. Ne tavarapinot saavat kodin näyttämään epäsiistiltä ja ne vievät energiaa häiritsemällä ja aiheuttamalla toistuvia ajatuksia niiden hävittämisestä. Yleinen ratkaisu tähän pulmaan taitaa olla se, että koemme tarvitsevamme lisää säilytystilaa, isomman asunnon, lisää kaappeja, lisää laatikoita ja rasioita. Vaikka toteuttaisimme kaiken edellä mainitun, jonkun ajan kuluttua edessämme on sama ongelma: liikaa tavaraa vailla sijoituspaikkaa. Mitä sitten voisi asialle tehdä ? Poimin muutaman hyvän vinkin kirjasta Elämä järjestykseen ilman rahtuakaan itsekuria ( Kathrin Passig & sasha Lobo ):

1) Näpit irti säilytysratkaisuista. Kaikki extrasäilytystila vain lisää ongelmaa, tyhjä tila vetää tavaroita puoleensa. Itse kutsun laatikoita ja muita pienempiä säilytystarvikkeita romunkerääjiksi. 

2) Epäselvät tapaukset kaatopaikalle. Jos et osaa päättää itse, niin hanki henkilökohtainen roskisopas ( jolla ei ole vaikeuksia heittää tavaraa pois )

3) Perhepakkaukset ovat paholaisesta eli osta vain se määrä, jonka oikeasti tarvitset sillä hetkellä, vaikka saisit isomman määrän edullisemmin ( jotkut toki tarvitsevat perhepakkauksia, mutta ymmärsitte varmaan pointin )

4) Älä hanki mitään varastoon

5) Osta harkiten ( ks. edellinen postaus )

6) Lajittelu ei riitä, toimita tavarat sinne minne ne kuuluvat !

7) Tavarat pitäkööt suunsa supussa eli vältä muodostamasta tunnesiteitä tavaroihin

Muutama muukin kohta löytyi, mutta tässä ne, jotka itse koin tarpeellisiksi. Sen lisäksi, että ostan liikaa kaikenlaista tuo seitsemäs kohta  tuottaa ongelmia itselleni enkä ole keksinyt siihen ratkaisua. Kohta kuusi tuottaa myös hankaluuksia, lähinnä siksi, että tavaroiden kuljettamista varten pitäisi olla auto. Ylimääräiset remonttitarvikkeet ja vialliset sähkölaitteet pyörivät nurkissa enkä ole saanut aikaiseksi selvitää, että mitä niille voisi oikein tehdä.

"Emmettin kokemusten mukaan aineellisesta omaisuudesta luopuminen on merkitsevä teko, sillä sen avulla saa ammennetuksi energiaa, levollisuutta, iloa ja selkeyttä elämäänsä. Tavaramäärän vähentämisessä oleellista on tavaran säilyttäminen niin, että se on tarvittaessa helposti löydettävissä, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi esillä " Ritva Rajander-Juusti Kohtuus kaikessa, enemmän elämää vähemmällä. Näissä kahdessa ko.kirjan lainauksessa viitataan Rita Emmettin teokseen Kaikki paikallaan, rojuntaltuttajan käsikirja, jonka ajattelin lukea seuraavaksi. Onko muuten teillä muilla tarvetta tavaramäärän vähentämiseen vai onko homma hanskassa ?

16 kommenttia:

  1. Tavaramäärän vähentäminen on tavoitteeni; huomasin viime vuonna kuinka paljon tavaraa voikaan olla pikkuruisessa asunnossa ja kuinka paljon työtä yksiön tyhjentäminen vaatikaan (kuolinpesä). Juu, sieltä tuli kyllä minullekin muutamia esineitä, ja nimenomaan kohdan 7 vastaisesti (tunnesyistä) :-)

    Otin silloin tavoitteekseni vähentää tavaraa omasta kodistani, joka on kuitenkin hiukkasen isompi kuin tuo yksiö. Otan ilolla vastaan nämä kirjavinkit; jos ne auttaisivat urakan suunnittelussa (en ole siis vielä aloittanut...)

    VastaaPoista
  2. Kuolinpesästä ja tavarasta mulle tuli mieleen. Pelastin isotätini kodista matkavalokuvia 40-, 50- ja 60-luvuilta sellaisista matkakohteista, joissa olen itsekin käynyt. En ole niitä sittemmin katsonut, mutta pitäisi varmaan askarrella niistä jotain.

    Ne on turhia, mutta tunnesiteellisiä tavaroita.

    anu

    VastaaPoista
  3. Petriina, melkein itkin tämän juttusi äärellä...

    Olen hokenut tätä jo vuosia ja silti meillä esim. vaatekomerot pursuvat. Olen ollut jo jonkin aikaa vaateostolakossa tämän takia, mutta se ei ole nopea ratkaisu. Olen raivannut huoneita, mutta edelleenkin vain vierasmakuuhuoneemme on minimalismin ylistys. Käyn siellä välillä lepäämässä, sillä liika tavara TODELLAKIN vie kaiken energian.

    Tämä postauksesi on niin tärkeä, että haluan linkittää heti huomenna. Tänään on vainojen uhrien muistleupäivä, joten...Sopiiko?

    Muuttaessamme tähän isoon taloon, sanoin Lumimiehelle, kun muuttoauto ei ollut vielä tullut ja vietimme yön olohuoneen lattialla kahdella patjalla valkoisten seinien ympäröimänä: Minun onneni olsi iso sänky keskelle tätä suurinta huonetta ja seiniä peittäisivät kirjahyllyt, eikä sitten mitään muuta.

    VastaaPoista
  4. Tätä olen miettinyt niiiiin paljon, tätä tavaran määrää ja tarpeellisuutta. Viime kesänä raskaushormoonit ja pesäntekovietti saivat potkua takalistooni, ja olenkin pikkuhiljaa hankkiutunut eroon aika määrästä turhaa tavaraa. Mieluummin kyllä opettelisin järjestelmällisemmäksi ihmiseksi, kun ei sitä raskaanakaan viitsisi kokoajan olla... ;)

    VastaaPoista
  5. Täälläkin on rojuntaltutusprojekti ollut käynnissä jo viime syksystä lähtien ja ihan kohtalaisella menestyksellä. Itse asiassa se projekti tuottaa pelkällä olemassa olollaan iloa ja uutta energiaa, kun kokee pääsevänsä turhasta kuonasta eroon. Mihinkään askeesiin en todellakaan pyri vaan siihen, että ne kauniit ja tärkeät esineet ja asiat erottuisivat sieltä rojun keskeltä.

    Itsekin luin Rita Emmetin kirja, joka oli sinänsä itsestäänselvyyksiä täynnä, mutta itse hahmotan asiat paremmin, kun luen ne edes kerran jostain.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Katri: se, että ajattelee asiaa, on jo askel oikeaan suuntaan. Molemmissa noissa opuksissa muuten kehoitettiin ottamaan pieniä askelia raivauksen suhteen, kaikkea ei kannata riipiä alas kaapeista kerralla :-)

    Anu: mun mielestä kaikki tunnesiteellinen tavara ei ole turhaa. Tulkitsen tuon kohdan 7 siten, ettei kannata kiintyä kaikkeen mahdolliseen kovinkaan kevyin perustein. Osa tavaroista on Tärkeitä Tavaroit, vaikka niillä ei sinänsä olisikaan käyttöä.

    Leena: linkitä toki :-) Ymmärrän tuskasi ja todellakaan pelkällä ostolakolla ei saavuteta vielä juuri mitään. Juuri se energian kuluminen hukkaan ja ahdistus on pahinta liiassa tavarassa.

    Susanna: niin, ja ajattele kaikkea sitä tavaraa, jonka joutuisit hankkimaan kaikille niille lapsille ! :-D

    Mirka: muistan hyvin projektisi. En ole minimalisti enkä askeetikko myöskään, vaan haluan juurikin tilaa oikeasti säilyttämisen arvoisille esineille.

    VastaaPoista
  7. Minä olenkin siivonnut kotia oikein urakalla ja kirppispöytä on täyttynyt joka päivä hyvä me ja kyllä avaraa on kodissa :) Vielä kun pääsis varaston kimppuun!

    VastaaPoista
  8. Nämä neuvot tulevat tarpeeseen meilläkin. Mikähän tässä ihmisluonnossa on, että vaikka haluaakin kotinsa olevan selkeä (minä ainakin haluan), niin silti haalii kaikenlaisia tavaroita? Muistoesineet ovat asia erikseen, mutta entä kaikki se muu...

    Meillä myös on kaikenlaista ihmeellistä sälää nurkissa. Tapettirullia vanhasta kodista ("jos vaikka niistä joskus askartelisi jotain" - ihan varmasti!), vhs-videonauhuri (jossa ei ole virtoja päällä kertaakaan sitten marraskuun 2006), sisustuslehtiä, lehtien tilaajalahjaksi saatuja huiveja ja rannekelloja (käyttämättömiä ;-)) jne. Listaa voisi jatkaa.

    Olet siis löytänyt kiinnostavan oloisen ja ajankohtaisen kirjan!

    VastaaPoista
  9. Wilhelmiina: varasto onkin ainoa paikka täällä, jossa ei ole juurikaan ylimääräistä. Ehkä kymmenen isohkoa tavaraa ja sitten iso Ikean kassillinen niitä remonttijuttuja. Olet ollut reipas :-)

    lumiomena: en voi sietää lehtien mukana tulevia kylkiäisiä ja nykyään sanonkin, että en vastaanota tilaajalahjaa ollenkaan. Lehtiä tilaan harkiten, ammattilehden lisäksi minulle tulee vain yksi lehti kerrallaan.

    Ehkä ainakin tuosta teidän videonauhurista on tosiaan aika jo jättänyt ;-). Koen, että nämä neuvot ovat tarpeellisia, vaikka tietysti osittain ihan itsestäänselvyyksiä, mutta kuten Mirka tuossa edellä sanoi, ihan hyvä ne on kuitenkin lukea, jotta hahmottaisi asiat paremmin.

    VastaaPoista
  10. Nuorempana ajattelin usein että "kyyyyyllä tätä voi joskus vielä tarvita", mutta nyt olen päässyt luopumisen ihanuuden makuun. :) Olen karsinut aika kovalla kädellä ja moneen kertaan niin vaatekaappiani, kirjahyllyäni kuin muutakin sekalaista tavaraa ja myynyt paljon tarpeetonta pois kirpparilla. Rauhoittavaa ja puhdistavaa! Kyllä meillä ON vielä tavaraa, turhaakin (varsinkin miehellä, se kun ei ole oikein sisäistänyt tätä luopumisajatusta), mutta on myös useita ihan tyhjiä hyllyjä/laatikoita kaapeissa ja lipastoissa. Suosittelen lämpimästi! :)

    Mitä mieltä muuten olette, pitääkö turha/epämieluisa tavara säilyttää vain siksi että se on joltain saatu lahja? Tämä tuottaa välillä ongelmia joita olen ratkaissut tapauskohtaisesti, toisinaan luopuen ja toisinaan säilyttäen...

    VastaaPoista
  11. Satu: juuri tuosta " voin tarvita tätä vielä joskus" -ajattelusta pitäisi ainakin minun päästä eroon ja luulenkin, että se on monelle yksi syy hillota tavaraa. Oma haaveeni olisi se, että kaikelle tavaralle olisi oma selkeä paikkansa, en edes ajattele pyrkiväni minimalismiin.

    Lahja-asiaan: jos lahja on tarpeeton syystä taikka toisesta niin kiertoon vain. Itse yritän välttää antamasta tarpeetonta eteenpäin ja lahjat ovatkin yleensä joko erityisesti toivottuja tai helposti hävitettäviä ( ruokaa, kukkia, juotavaa ) . Tietysti tapauskohtaisesti harkitsen asiaa, mutta kovinkaan isoa omantunnonasiaa en ole lahjojen eteenpäin laittamisesta tehnyt.

    VastaaPoista
  12. Petriina ja Satu, juuri S. toi esille nuo lahjat. Kyllä ne voivat olla onegelma, jos ovat tauluja yms.ja missään nimessä ei halua niitä esille. Minulla on kokonainen komero tällaista. Mikseivät ihmiset tajua tulla ilman mitään tai kukkien kanssa tai viinipullon. Minulle on tulossa kohta kaukaa vieras, jonka vuosien aikana tuomat ostokset asetan esille taas vajaaksi viikoksi...Nytkin taas meilaan, että 'älä tuo mitään', mutta se on kuin vettä hanhen selkään.

    Vihaan lehtien kytkukapparoinaa! Olenkin nyt lopettanut lehtien tarjoustilaamsien tyystin ja tulee vain kaksi aikakauslehteä hyvin harkittuina.

    VastaaPoista
  13. ^No toki taulut ja sellaiset ovatkin hankalia, varsinkin kaikki itsetehty, sellainen , jonka eteen on nähty tavallista enemmän vaivaa. Lehtien kytkykaupparoina on ihan oma juttunsa ja tosiaan kieltäydyn nykyään niistä huonolaatuisista ja halvoista tavaroista, joita lehtimyyjät tyrkyttävät.

    VastaaPoista
  14. Hyvää asiaa sinulla tässä! Minäkin elän keskellä roinaa, tarpeellisen ja tarpeettoman kanssa. Sentään vähän aikaa sitten kävin läpi lasten lelut ja musta jätesäkki tuossa odottelee lajittelua lahjoitukseen päiväkotiin ja kierrätykseen. Lastenkirjat pitäisi myös sortata, mutta niistä pitää osa ehdottomasti säilyttää.

    Sen lisäksi tavaraa pursuaa joka paikka, mutta tavaran karsimisprojekti on jotenkin niin iso, etten ole jaksanut edes yhtä nurkkaa alkaa väkertää. Tällä hetkellä hukumme myös Pikkusiskon pieniksi jääneisiin vaatteisiin, joista osaa tarjoan mieheni siskolle, osaa naapurille, osan annan serkulleni, loput kierrätykseen. Oma hommansa siinäkin.

    Varastossa on kaikenlaista sälää, mitä pitäisi jollain aikavälillä lajitella ja heivata hiiteen.

    Toisaalta, itseäni harmittaa, että muutimme lapsena sen verran monta kertaa, kuten myös isovanhempani, ettei ihania lapsuusajan leluja sun muita ole jäljellä! Siksi haluan olla tarkka, että jätän tarpeeksi lasten pikkuvaatteita talteen, samoin leluja ja kirjoja. Ja niitä sitten raahataan kodista toiseen.

    Minä olen ajatellut, että kun siihen karsimisprojektiin lähden, en katso, että onko joku lahja vai ei, vaan laitan pois sen mukaan, että tykkäänkö ja onko käyttöä. Uskon vakaasti tuohon tavarapaljouden karsimisen puhdistavaan energiaan. Sitä ei vain täällä meillä näy vielä yhtään, kun tuo yksikin jätesäkki on tuossa näkyvillä koko ajan...

    Ei muuten kannata laittaa ystävien antamia aiempia lahjoja esille vierailun ajaksi, koska sillähän sitä vinkkaa, että juu, lahjat ovat olleet niin mieleisiä, että vieläkin niitä pidän esillä. Ja niin niitä sitten saa aina vain lisää... ; )

    Luen mielelläni siitä, miten sinun projektisi edistyy! Ja yritän itse pitää mielessä, että jokaista uutta ostosta vastaan pitäisi jonkun vanhan tavaran lähteä. Tämä ei kyllä koske kirjoja.

    VastaaPoista
  15. Leonida: mielestäni nuo kaikki neuvot siitä, että yksi hylly kerrallaan tai kymmenen artikkelia päivässä kiertoon voisivat toimia. Tulosta ei tule nopeasti, mutta mielestäni tämä onkin pidempi prosessi, joka vaatii ajattelutavan muutoksen ja harkintaa. Jonkin sortin ostolakko tähän pitää mysö liittää, muuten se tyhjä tila on taas kohta täynnä tavaraa.

    Palaan tähän asiaan kyllä :-)

    VastaaPoista
  16. Kiitos hyvistä ajatuksista tätäkin aihepiiriä koskien!

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !