REMONTIN VÄLIRAPORTTI

 

    Kesän ja kesäkodin remppakauden loppumisesta on jo jokunen tovi. Oikeastaan kesäloman jälkeen  ei Kallismaalla ole tapahtunut juuri mitään, kun lähes kaikki liikenevä aika kun on mennyt lasten harrastusten ja miehen kakkostyön merkeissä. Syyslomalla tosin mies piti lasten kanssa pienen sissileirin ja vietti torpalla pari lomapäivää levyttäen tupaa, itse olen käynyt Kallismaalla valitettavasti viimeksi elokuussa. Ikävä on kova ja toivonkin, että viimeistään joululomalla pääsisimme paikalle edes pariksi päiväksi. Pieni väliraportti tällä kaudella tehdyistä hommista olikin paikallaan tässä vaiheessa,  ihan omaksikin iloksi ja muistinvirkistykseksi.

Tämän kauden päätavoitteet kohdistuivat lähinnä navettan kunnostamiseen. Rakennus oli päässyt varsin huonoon kuntoon, kuten näistä kolmesta allaolevasta kuvasta voi päätellä. Navetta oli painunut melko paljon, erityisesti lautarakenteisesta päädystään. Kunnostusurakka olikin melkoinen sekä ajallisesti että rahallisesti, mutta Museoviraston toivomushan oli, että se säästetään pihapiirin luonteeseen kuuluvana osana. Itsehän mietimme sen purkamista joko kokonaan tai osittain, mutta Museoviraston rakennustutkijan ehdotuksen mukaiseseti remontti kuitenkin toteutettiin, lukuunottamatta vesikaton materiaalia. Nyt rakennus on  suhteellisen suora, se on salaojitettu, perustuksia on vahvistettu ja vesikatto kiiltää uutukaisena, pinnoitettuna peltikattona sinkityn sijaan.  Pitää myöntää, että kyllähän se navetta tuohon paikkaan kuuluu, se sulkee pihan, tarjoaa näkösuojaa ja toimii hyvänä varastotilana kaikenlaiselle. Navettarempan yhteydessä  tuli yksi oleellinenkin asia eli huussi samalla uusittua, täältä pääsee kurkkaamaan sitä projektia hiukan tarkemmin. 

 Ensi keväänä uusimme navetan ulkolaudoitusta ja siistimme rakennuksen vierustoja hieman myös. Navettaremontin tieltä kaadettiin pois useampi koivu ja pihalle hankittiin isohko kompostori. Piha on nyt aika kalju ja vaatii runsaasti ( helppohoitoisia ) istutuksia. 

Navetan ja huussin korjaamisen ja siistimisen yhteydessä tuli myös hieman siivottua pihaa. Kaatopaikalle lähti aika kuorma kaikenlaista outoa ryjää ja muutama valtava  kanto jyrsittiin puruksi. Villiksi roihahtanut syreenipusikko raivattiin ja sen juurakon päälle mies teki pienen terassin. Terassi olisi voinut olla isompikin ja istutuksia se toki kaipaa ympärille, mutta nyt on sentään ruokailulle sopiva, aurinkoinen ja tasainen paikka. Ruokapöytänä toimii miehen vanhasta leivinpöydästä ja lankuista  nikkaroima taso. 

Alkuperäisiä vinolaudoitettuja ulko-ovia ei ole löytynyt mistään. Tyydyimme poistamaan ( tai siis, minähän taas join vain kahvia ja otin valokuvia… ) ja maalaamaan nykyiset ( jonkun kansakoulun vanhat ? ) ovet Uulan mustalla pellavaöljymaalilla. Maalaamisesta on nyt usemapi kuukausi ja veikkaanpa, että maalin kuivuminen on edelleen kesken. Ovien pinnasta tuli kaikista yrityksistä huolimatta hieman epätasaiset, mutta joka tapauksessa ne ovat paremmat nyt kuin sen ruskean, hilseilevän muovimaalin aikaan.

Hetki menee, ennen kuin ollaan taas tässä tilanteessa.

Aika paljon tuli tehtyä, sekä suunniteltua että suunnittelematonta ( kuten terassi ) mutta paljon asioita jäi myös tekemättömien töiden listalle. Ulkorakennuksista tarkoitus olisi seuraavaksi kohentaa saunan sisätiloja uuden lattia, uusien lauteiden ja uuden vesipadan muodossa. Aitta odottaa vuoroaan myös, se pitäisi purkaa ja sen hirret uusia osittain sekä tehdä sille kunnon perustukset.  Sisätiloissakin on tapahtunut pientä edistystä, levytystä, tapetontia, lattian maalausta ja hitusen sisustamistakin, niistä lisää myöhemmin. Siihen asti, mukavaa kuluvaa marraskuuta ! 

VENETSIALAISTEN HENGESSÄ

Täälläpäin ei ole olut tapana viettää kesäkauden päättymistä venetsialaisten merkeissä. Viikonloppu on kuitenkin osin vierähtänyt, jos nyt ei venetsialaisia juhlien, niin ainakin niiden hengessä. Kesä Kallismaalla on ohi ja kun sinne palaamme seuraavan kerran, on syksy jo pitkällä. Haikeissa tunnelmissa lukitsin pääoven tänään, ensi kevääseen tuntuu olevan ikuisuus.

***

Yläkuvan Venetsian tunnelmia kuvaava akvarelli on Aarne Oskar Lammisen käsialaa ja on tämän kesän aikana tehty antiikkikauppalöytö. 

TURKOOSIA JA KUKKIA

Kallismaan remonttihan on tietenkin edelleen kesken, mutta se ei ole estänyt minua hankkimasta muutamia sinne sopivalta tuntuvia asioita jo nyt. Aika monessa asiassa näyttäisi olevan jotain vähän turkoosiin vivahtavaa sinistä tai sitten kukkasia tai sitten sekä että.

Erityisen tyytyväinen olen keskimmäisen kuvan tuoliin ja sen kahteen kaveriin, jotka löytyivät yhden antiikkiliikkeen loppuunmyynnistä yhteensä viidelläkympillä. Kaksi tuoleista on mustaksi maalattuja ja tämä yksi kaupanpäällinen ihana vanhan turkoosin värinen. Tuolit on naulattu puunauloin ja ne ovat edelleen hyvässä käyttökunnossa. Ikean tuolitkin taitavat maksaa enemmän per kappale kuin nämä kolme vanhaa kaunotarta. Kannatti kolkutella suljettua ovea, kerrankin.

Peltirasia on löytö Etsystä ja Arabian lautaset paikalliselta kirppikseltä. Jos jollakin pöyrii nurkissa tuota Arabian sarjaa, ostan sitä mielelläni lisää ! Sarjan nimenkin saa kertoa, jos sen sattuu tietämään. Kiitos !

ELOKUUSSA PARASTA

- kesän rippeet lakastuvine kukkineen

- samettiset illat

- pimeät yöt

- lämpimät valot

- pihajuhlat

- ystävien tapaaminen

- ravut

- pehmeät neuleet

TAPETTIHOMMIA ELI VÄHÄN REMPPAPÄIVITYSTÄ

Kallismaan remontti etenee hiljalleen. Navettaremontin lisäksi on tehty terassi ja vähän pihahommia sekä puuhasteltu sisätiloissa. Kunnon keittiötä ei vieläkään ole, mutta lankkulattiat on maalattu ja yksi huone on saatu levytettyä ja tapetoitua.  Levyttämisessä ja tapetoinnissa olikin urakkaa kerrakseen, talon seinät kun ovat ihan kierot,  joka suuntaan vähän tai vähän enemmän vinksallaan. En tullut oikein loppuun asti ajatelleeksi tuota tapettivalintaa... joku rönsyilevämpi kuvio olisi varmastikin ollut helpompi kaikinpuolin. Raitojen saaminen edes jotakuinkin suoraan oli nimittäin aikamoinen homma, mutta mies onnistui siinä olosuhteet huomioon ottaen oikein mallikelpoisesti.

Hirren päälle laitettiin ensin kerros hengittävää, huokoista puukuitulevyä eristeeksi ja pintaa tasoittamaan. Saumakohdat teipatattiin märällä paperinauhalla, puukuitulevyt esiliisteröitiin muovittomalla liisterillä ja tapetoitiin makulatuuripaperilla. Makulatuuritapetin päälle tuli sitten tämä Pihlgren & Ritolan Kanerva, jonka laittamisessa tosiaan oli melkoinen taiteileminen. Onneksi huonekorkeus on tässä huoneessa vain kahden metrin luokkaa, joten tapetin käsittely oli kuitenkin suhteellisen helppoa ( näin sivustakatsojan mielestä ainakin ).

Tapetin pohjaväri on ovela, sellainen haalea limenvihreä. Väriä on vaikea saada kuviin oikein, se näyttää helposti joko vihreältä tai sitten keltaiselta. Lattia on lakkaöljymaalilla maalattu vaaleanharmaaksi ja tulevat lattialistat maalataan samalla maalilla ja sävyllä. Vanhoja lattialistoja ei kannata enää laittaa paikoilleen, ne ovat harmittavan huonossa kunnossa. Katto jäänee tummaksi, en ole oikein innostunut sen maalaamisesta tai pinkopahvittamisesta. 

Tapettipöytänä toimi navetasta löytynyt vanha 50-luvun ( ? ) laakaovi. Näitä ovia on kymmenkunta ja olemme pohtineet niiden sijoituspaikkaa. Kaatopaikallekaan ovia ei oikein raaskisi viedä, joten jos joku tarvitsee tällaisia omaan käyttöönsä, saa hihkaista !

SOME SERIOUS SHOPPING

Loman alku on ollut hauskaakin hauskempi, sillä kaikkea toivomaani on jo tämä ensimmäinen viikko vapaata pitänyt sisällään. Olemme maaseutumatkailleet, kierrelleet kirppiksiä ja antiikkikauppoja ja tavanneet mukavia ihmisiä. Shoppailua on tullut harrastettua myös kirppisten ulkopuolella, ihan uudessa H-kaupassa. Ostin sieltä useampaan otteeseen sushia, haukifileitä, lihapullia ja muuta tarpeellista. Kauppa on jatkossa tosin auki vain satunnaisesti, silloin kuin kauppiasta sattuu huvittamaan, kuulemma.

Ajattelimme, että jatkossa aitta voisi toimia lasten leikkimökkinä ihan muutenkin. Mitään muuta virkaa kun sillä ei tällä hetkellä ole, vierasmajoitukseenkin se taitaa olla vähän liian pieni, huonokuntoinen ja sähkötön. Parannusta on hieman luvassa ensi keväänä, jolloin aitta on tarkoitus purkaa osiin ja veistää uudet hirret vanhojen huonkokuntoisten tilalle. Samalla aittaan  todennäköisesti vedetään sähköt ja sitä sisustetaankin vähän. Söpöhän se on noinkin, mutta käyttötarkoituksen laajentaminen sopii suunnitelmiin ihan hyvin. Työleirin vierasmajoitus pitää nimittäin saada asianmukaiselle tasolle, asap.

KANERVAA JA EMALIKUKKIA

Hauskimmat remppahommat eli tapettivalinnat on tehty. Tai no, hauskaksi tuskin pystyy sanomaan prosessia, jossa sekä ykkös- että kakkosvaihtoehdotkin ovat loppu, slut, finito ja jossa joutuu sitten niiden sijaan miettimään noin kolmeakymmentä sellaista vaihtoehtoa, joita ei alunperin olisi tullut edes ajatelleeksi. Ruskean Juhannusruusun tilalle tuli siten vaaleansininen vastaava  ja Sablonin tilalle tämä Kanervankukka. Mitä enemmän tuijottelen molempia tapettilappusia, sitä enemmän pidän molemmista. Kanervatapetti tuntuu erityisen hyvältä valinnalta, se kun tuo mieleeni mummulan ja erityisesti isoäitini, joka on tässä huoneessa lapsuutensa nukkunut ja Kallismaan pihan kanervat istuttanut.

Pitää muuten kehua Tapettitalon asiakaspalvelu ihan kunnolla. Kärsivällistä, ystävällistä, asiantuntevaa ja mukavaa. Eipä voisi juuri enenmpää toivoa ! 

Isohko emalivati on uudehko kirppislöytö. Olen monen muun tapaan vähän koukussa näihin vateihin ja kuppeihin. Mutta ihmekös tuo, kauniita ja monikäyttöisiähän ne ovat. 

HUUSSIPROGGIS

Toivottavasti otsikko on tarpeeksi kuvaava pitääkseen herkimmät loitolla hetken aikaa ! Mies on nimittäin tienannut golfkierroksia askartelemalla kesäkodilla huussin kimpussa pari päivää. Minä olen taas päässyt helpolla, olen vain käynyt töissä sillä aikaa. Ja juonut sitä kahvia, tietty.

Navettaremontin yhteydessä tuli ajankohtaiseksi Kallismaan vanhan ulkohuussin uudistaminen. Aivan paikan hankkimisen alussa kuvittelimme vetävämme paikalle kunnan vesijohdon ja viemäröinnin ja sitä myötä hankkivamme sisävessan, mutta niistä aikeista luovuimme siinä vaiheessa, kun remontin laajuus alkoi paljastua . Päätös vain vahvistui, kun saimme selville talon oikean iän ja kunnon. Niinpä sitten aikamme mietittyämme päädyimme hankkimaan Biolanin kompostoivan käymälän ja asentamaan sen navetan kylkeen joskus aikoinaan rakennettuun elintasosiipeen. Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, vakuutan kuvatodisteiden perusteella, että homma oli melkoinen. Koko vanha rakennelma piti purkaa ja tyhjentää, jotta uusi pömpeli saataisiin paikoilleen. Uh. Ihan mikään pikkuhomma ei myöskään ollut tämän postauksen varsinainen aihe, eli koko komeuden verhoilu vanhoilla heinäseipään kappaleilla. Lopputulos on tosi onnistunut, idea on hauska ja toteutus hyvä. Kyllä tästä pari golfkierrosta irtoaa, varmasti.

VIIKONLOPUN PUNAISET

Ihana heinäkuun viikonloppu ! Metsämansikat ovat pulleita, punaviinimarjat melkein kypsiä ja ruusut kukkivat sekä pihalla että astioissa. Mieli on melkein lomalla, vaikka vielä pitäisi jaksaa yksi viikko. Viikon päästä pitääkin poimia nuo punaiset marjat talteen, se onkin oikein sopiva aloitus viiden viikon vapaalle. Lomalla toivottavasti remppa etenee vähän lisää ja Ahvenenmaa tulee tutuksi, muita suunnitelmia ei oikeastaan olekaan. Ja hyvä niin, silloin jää tilaa kaikelle odottamattomallekin hauskalle. Pihakirppiksiä, yllättäviä ihmisiä, pieniä retkiä, kaikkea sellaista.

VANHAT KUVAT, TUOREET FIILIKSET

Tunnustan, kuvat ovat viime viikonlopulta. En ole jaksanut purkaa muistikorttia vielä. Nimittäin, niinhän siinä sitten kävi, että mä en tehnyt oikeastaan mitään muuta kuin valokuvasin. En käynyt edes lenkillä, vaikka kamat pakkasin mukaan. Kumiankka epätasapainoilee. Tosin kotiin tultua vedin kiltisti lenkkikamppeet päälle ja kävin 50 min juoksulenkillä, en kovinkaan mukavassa kesäsäässä, mutta kävin kuitenkin. Omista tekemättömyyksistäni huolimatta meillä on Kallismaalla uusi ruokapöytä terassille ja melko hyvin esikäsitellyt ulko-ovet. Ulko-ovet ovat melkein piloilla vanhasta ja sitkeästä hirviömaalista ja sen poistoyrityksistä, mutta periksi ei kuulemma anneta. Nähdään mitä tuleman pitää, muutaman kuvan otin siitäkin hommasta. Ja kukista, kuinkas muutenkaan.

Leppoisaa lauantai-iltaa ! Toivon näkeväni yhden elokuvan, mutta saattaa olla, että kuukahdan taas alkuteksteissä. Toisille kirjat ovat takuuvarmaa nukahtamislääkettä, televisio taas on minulle sitä. Yritän, mutta taidan olla toivoton tapaus.

LATTIA SNEAK PEEK

Tähän postaukseen olisi varmaan taas sopinut otsikoksi  " Mies raatoi, minä join kahvia ja valokuvasin " tai jotain muuta vastaavaa. Ja tottahan se olisikin ollut, sillä lattian hionnan, pesemisen kideosoodalla ja maalaamisen hoiti joku ihan muu kuin minä. Minun hommakseni jäi löytää vanhaan taloon sopiva, hengittävä, kestävä, kiiltävä ja nopeasti kuivuva maali ja tilata sitä. Homma oli lopultakin helpompi kuin mitä muutamasta kymmenestä netin uumenista löytyvästä viestiketjusta olisi voinut päätellä. Ei sitten otettu meille Uulan himmeäpintaista, tuskastuttavan hitaasti kuivuvaa pellavaöljymaalia eikä myöskään mitään hengittämätöntä muovimaalia, vaan Sateenkaari Perinnetaidon lakkaöljymaalia, joka on pellavaöljyvernissan ja luonnonhartsien sekoitus, puolikiiltävä ja sävytettävissä. Maali oli (kuulemma ) helppo maalata ja sen kuivuminen oli nopeaa ( 12 tuntia lupaa valmistaja ). Ensimmäinen kerros maalia ohennettiin tärpätillä ja seuraava kerros maalattiin ohentamattomana. Vain kaksi kerrosta peitti vanhan värin hyvin ja tasoitti aiemmin tehtyjä oksakohtien tasoituskolojakin sopivasti. Väri on valittu Tikkurilan lattiamaalikartasta ja se on  eksoottisesti nimeltään 2115. Sävy on kaunis vaaleanharmaa, ei liian sininen vaan sellainen täydellinen, no, vaaleanharmaa.

 

Seuraavaksi on vuorossa ovien kunnostusta ( minä juon kahvia ja valokuvaan ) ja uuden ruokapöydän tekoa terassille ( ditto ). Kivaa viikonloppua muillekin !

 

 

OLI JUHANNUS

Ensimmäinen maalaisjuhannus on onnellisesti takana. Samoin ensimmäiset metsämansikat on poimittu ja syöty, samoin kesän ensimmäinen mansikkakakku on nautittu, kuten myös siiklit, graavit siiat ja sillit. Sinne valon ja vihreyden keskelle olisin mielelläni taas jäänyt, mutta arki ja velvollisuudet kutsuivat vielä. Loman alkuun on vielä muutama viikko, mutta onneksi on edes sellainen työ, että viikonloput ovat pääsääntöisesti siitä vapaat ja matka kesäkodille on melko lyhyt, joten sinne voi ajaa käymään vaikka vain yhdeksi yöksi tai muutamaksi tunniksi. Täällä siis odotellaan lähinnä seuraavaa perjantaita ja toivotaan kovasti, että ei sataisi ainakaan ihan kaatamalla. Pihahommia nimittäin riittää hetkeksi, navettarempan jäljiltä tanner on kuin pommin jäljiltä. Päreitä ja kattohuovan palasia on pitkin poikin ja kaikenlaisia juuria töröttää siellä täällä. Myös kompostin valmistaminen on akuuttien asioiden listalla, paikka on katsottuna sille valmiiksi ja materiaalia siihen laitettavaksi on jo vaikka kuinka. Olenkohan jo maininnut, että lista tehtävistä asioista on loputon, sekä pihalla että rakennusten osalta ?

Lapset poimivat molemmat oman juhannuskimpun tyynynsä alle tätinsä opastuksella. Toinen muksuista näki unta pinkeistä avaruuskoirista ja toinen Taikaviitasta. Mielenkiinnolla odotan, että tuleman pitää jonkun vuoden kuluttua ! :D

FAVOURITE HAPPINESS

Otsikko ( joka on lainattu luvan kanssa ihanasta Akaasian alta - blogista ) kertonee kaiken oleellisen. Kuvista puuttuvat tosin kaikki ne ihmiset, joita ilman mikään ei ole mitään. Mutta muuten, tässä se on tiivistettynä.