tiistai 29. marraskuuta 2011

LUMITÄHTIÄ


Kuten aiemmin todettua, meillä ei joulutunnelmaa vielä juurikaan ole, pimeyttä ja remonttia siitä syyttelen. Jonkun kerran on polteltu kynttilöitä ja viikonloppuna juotiin ensimmäiset satsit glögiä. Joulukoristeet ovat autotallin uumenissa, ehkä viikonloppuna saadaan kaivettua ne esille. Sain kuitenkin sen verran aikaiseksi, että ostin uudet kynttilät joulukuuseen ja ripustin lokakuussa ( !!! ) ostamani lumihiutaleet olohuoneen kattokruunuun. Saattaapi olla, että vaihdan nuo ripustusnarut ohuempiin. Tai sitten en, ajatus taitaa kuulua sarjaan asioita, joita ei koskaan tule toteutettua hyvistä aikeista huolimatta. Samaan sarjaan kuuluvat minulla esimerkiksi moninaiset käsityöprojektit ja kirjojen asettaminen aakkosjärjestykseen ( hah ! ).  Etsystä tilaamani puiset lumihiutaleet aion kuitenkin varmasti sitoa pitkäksi nauhaksi, kunhan vain keksin toteutustavan. Ne nimittäin ovat niin suloiset, että olisi sääli jättää ne rasian pohjalle lojumaan.

Leppoisaa tiistai-iltaa kaikille ! Kertokaahan muuten, mikä teidän mielestänne on oikea aika koristella kuusi ?

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

VIIKONLOPPUNA


Ihana, ihana, auringonpaisteinen eilinen. Tänään sitten on satanutkin koko viikonlopun edestä. Päivää ovat kuitenkin piristäneet lasten leipomukset ja muutama glögilasillinen. Ihan adventtitunnelmissa ei täällä olla oltu kuitenkaan, lämmin syksy on aiheuttanut sen, että joulufiilis on vielä hakusessa.  Joulukoristeet ovat autotallissa kaiken ryjän keskellä, jossain. Uusia koristeita ei saa kuulemma hankkia, vanhojakin on mukamas kasapäin. Plääh, sanon minä. Olen etsiskellyt jotain kaunista seimiasetelmaa, mutta sen ujuttaminen jonnekin ilman että kukaan huomaa mitään, tuntuu aika haastavalta. Varsinkin, kun olin ajatellut sijoittaa sen ruokapöydän toiseen päätyyn. Onneksi ennätin tilata kauniit, puiset lumihiutaleet ennen kieltoa, ne saanen sentään ripustettua johonkin nurkkaan aika huomaamattomasti. Toivotaan ainakin niin.

***

Mustavalkoinen talja, glögilasit ja kuvioitu lautanen ovat kirppislöytöjä vuosien takaa.  Ja pullissa on paljon voita, sokeria ja kanelia, tietenkin, eiväthän ne muuten miltään maistu !

lauantai 26. marraskuuta 2011

KEITTIÖ


Muutama kuva uudesta keittiöstä. Ihan alkuun todettakoon, että viimeisteltävää löytyy vielä ja että keittiö ei todellakaan ole yleensä niin siisti kuin näissä kuvissa. Ruokaa tehdään paljon ja hartaudella

Muutostarve lähti siitä, että kaipasimme lisää tasotilaa ja avaruuden tuntua. Osa seinästä purettiin remontin yhteydessä ja samalla vanhaa oviaukkoa avarrettiin, nyt keittiössä voi kokkailla niin, ettei jää paitsi olohuoneen tapahtumista. Valo kulkee kauniimmin ja keittiö on näkyvämpi osa koko kotia. Materiaalit ovat ehkä hieman miehekkään rouheat, hyvästä syystä. Pieni u-malli aiheutti omat haasteensa keittiön suunnittelulle. Lisähaasteita aiheutti ikkunaseinällä oleva patteri, jonka vuoksi toisessa kulmakaapissa ei ole mekanismia, vaan se on sellainen ikävä, pimeä tunneli. Tunneliin on tungettu kaikenlaista vähemmän tarpeellista, sellaista, jota tarkemmin ajateltuna itse asiassa ei taideta tarvita ollenkaan.

Kaapistot ja kodinkoneet ovat Ikean.  Työtaso on mustanruskeaksi osmottua tammea ja laatat ovat Tercan mallistosta.  Tarkoitus oli laittaa tuohon vapaaksi jääneeseen kulmaan muutama avohylly, mutta ne eivät taida sittenkään sopia siihen. Keittokirjoille vaan tarvittaisiin joku luonteva paikka, hmmm.


Ennen. Valitsisin mahdollisimman nuhjuisen ja suttuisen kuvan, tietenkin.

Iloista viikonloppua toivottelen kera näiden hymynaamojen !

torstai 24. marraskuuta 2011

MARRASKUU


Marraskuu on väriltään ehdottomasti musta. Joulukuu on musta, mutta siinä on kirkkaanvalkoinen, hohtava keskusta. Tammikuu on tummanharmaa. Mustissa ja muuten tummissa sävyissä on ihanaa se, että voi rauhassa ja hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvalle lukemaan hyvää kirjaa ja siemailemaan ( tilanteesta riippuen ) kahvia tai täyteläistä punaviiniä. Glögikin käy. Lika ei pimeässä näy ja saa nukuttua hyvin.  Kynttilänvaloa, kodikasta tunnelmaa ja hyvää juotavaa. Tämän olen todennut aiemminkin, oikeastaan tämä on siis ihan hyvä vuodenaika !

tiistai 22. marraskuuta 2011

350. OHO.


350. postaus. Aika monta hetkeä on tullut vietettyä tämän blogin parissa so far. Ja vielä enemmän hetkiä on tullut vietettyä kaikissa niissä ihanissa blogeissa, joita te muut pidätte. Olen inspiroitunut ja ilahtunut monen monta kertaa sen melkein  parin vuoden aikana, jonka olen täällä Blogistaniassa viettänyt. Ärtynyt olen ollut harvoin, mutta muutaman kerran olen suutahtanut ihan kunnolla jonkun muun puolesta jossain tilanteessa.  Omasta perusärsyyntymisaiheestani olen kirjoittanut ainakin täällä ja suutahtamiseen johtaneet jutut liittyvät yleensä ihan suoraan haukkumiseen tai karkeaan arvosteluun. Olen varsinkin sellaisissa tapauksissa ihan äimän käkenä ( Yhteen vai erikseen ? Mikä tai kuka on äimä ? ), miksi joku viitsii tai haluaa loukata tuntematonta ihmistä ihan ehdoin tahdoin ? Peräänkuuluttaisin suvaitsevaisuutta ja sydämen sivistystä myös nettimaailmassa. Itsestään selvää monille, mutta harmillisen usein sitä törmää kaikenlaiseen törppöilyyn. Omat kiitokseni kuuluvat siten kaikille teille, jotka olette jaksaneet jättää mukavia viestejä höpsöimpiinkin juttuihin, ilman poikkipuolista sanaa. <3

***

Kööki on melkein valmis. Ehkä huomenna pääsemme paffilautasista ja keittelemään niitä kananmunia. Keittiöstä tulee kuvia loppuviikosta, lupaan.

Mukavaa tiistai-iltaa kaikille !

*edit. Ei sitten kuitenkaan ihan noin montaa ole kasassa. Muutama luonnos mahtuu joukkoon. Mutta antaa olla, kun kerran tuli tehtyä !

maanantai 21. marraskuuta 2011

EHKÄ HUOMENNA ?



Ehkä Se on huomenna valmis ! Ainakin niin valmis, että toivon voivani keittää kananmunia  ( ja ehkä  pilata jonkun vanhan kattilan siinä samalla ) . Kaikki ovat varoitelleet induktioliedestä, se on kuulemma alkuun aika ärhäkkä turmelemaan patoja ja pannuja. Saas nähdä kuinka käy. Muutenkin jännittää vähän, nimittäin se, että miltä omat piirustukset näyttävät valmiina. Tähän mennessä kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta vielä on hommia edessä.

Pitäkää siis peukut pystyssä, että saadaan muurauslaastit, hana ja kodinkoneet huomenna paikoillen. Tarvitsen nimittäin oikeasti kunnon ruokaa, muun muassa niitä keitettyjä kananmunia. Kumiankka voi turhan hyvin näillä eväillä, se turpoaa ja laajenee joka päivä. Kukkakaalilaatikkoa. Paistettua lohta. Pinaattimuhennosta. Kanaa ja parsakaalia. Tomaattikeittoa. Näitä kaikkia on tiedossa heti, kun saadaan pelit ja vehkeet toimimaan. Eikä yhtään haittaa, että nuo olohuoneen lattialle levitetyt astiat ja muut tykötarpeet saadaan ovien taakse piilon. Ei tosiaan yhtään. Nostan hattua niille, jotka elävät remontin keskellä vuosikaudet. Huh.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

KENTTÄKEITTIÖN VÄÄPELI


Lapset yrittivät lanseerata Lapset määrää -päivää tai viikonloppua.  Kiitos Nannan, olin kuitenkin  ennättänyt ylentää itseni kenttäkeittön vääpeliksi, joten siihen on lapsukaisten on nyt ollut tyytyminen. Tosin tässä on kuitenkin käynyt niin, että vääpeli on raatanut hommissa ja pikkuiset ovat saaneet pötkötellä telkun ja kirjojen parissa. Toivoisin, että ensi kerralla saadessani hyvän idean , muu komppania laittaa tiukasti kampoihin. Olen vahannut vaaleita työtasoja mustaksi urakalla, aika sotkuista ja aikaavievää hommaa, sanoisin. Nyt ollaan voiton puolella, yksi kerros vielä ja se on sitten siinä. Toisen ja kolmannen kerroksen lomassa ennätin napsaista muutaman asukuvankin, kokeilut siis jatkuvat sillä saralla. Värit ovat tuttua ruskeaa ja sinistä, mihinkäs niistä pääsis.

Kengät Bianco, paita Vila, alusmekko Cream ( 2ndhand ), housut ja huivi H&M

perjantai 18. marraskuuta 2011

KAAOS


Keittiöremontin piti olla valmis, no, eilen. Sitä se ei tietenkään ole. Olemme iloisia, jos ensiviikon loppuun mennessä ollaan siinä vaiheessa, että tavarat ovat kaapeissa ja suurimmat ryjät on viety pois. Istuskelen tässä sohvalla kaiken kaaoksen keskellä, kone on sylissä ja kaffekuppi lattialla. Ihmettelen, että mitä tekisin seuraavaksi. Siivoaminen on oikeastaan aika turhaa tässä vaiheessa eikä ruoanlaitosta voi puhua siinä yhteydessä, kun lämmittää valmista lihaperunasoselaatikkoa mikrossa. Kerrankin on sellainen tilanne ihan oikeasti, että on oikeastaan pakko istua tässä koko ilta tai oikeastaan viikonlopunkin tekemättä mitään yleishyödyllistä, voin lukea rauhassa ja surffata netissä sydämeni kyllyydestä. Yes !

Tolixit tulivat kolmisen  viikkoa sitten. Ne ovat mukavan kevyet ja sirot tuolit, tosin aika matalat ja vähän liukkaatkin istua. Tällä hetkellä ne toimivat pääosin laskutilana siellä täällä, helposti siirreltävät kun ovat. Raskaiden umpipuisten tuolien jälkeen nämä tuntuvat tosi näppäriltä juuri tuon siirreltävyyden vuoksi. Vaikka tuoleja sai odottaa useamman kuukauden ajan, kannatti se odotus kyllä !

tiistai 15. marraskuuta 2011

PIDÄN...


... pimeistä illoista silloin, kun saan rauhassa pötkötellä kotona takkatulen loisteessa, villasukat jalassa
... pehmeästä punaviinistä ja piparkakuista homejuustolla
... lasten naurusta
... kiireettömästä vapaa-ajasta ja aikatauluttomuudesta
... kaupunkilomista ja ihmisvilinästä
... kahviloissa istuskelusta ja ihmisten tarkkailusta
... meren tuoksusta ja lokkien kirkunasta
... kävelystä hiljaisilla kaduilla
... rauhallisista aamukahvihetkistä
... hyvästä kirjallisuudesta
... voista ja kirsikkahillosta
... nauravista silmistä
... kauneudesta

Tämä liittyy Leenalta saatuun tunnustukseen, jonka mukana tuleviin kysymyksiin olen kutakuinkin vastannut kertaalleen täällä.  Kiitos, Leena !

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

PAULA PRASS BOTANIKA WING STUDY


Eksyin pitkästä aikaa Etsyyn , ihan vain etsiäkseni jotain sopivaa kangasta olohuoneen tyynyihin. Mielessä oli jokin tummapohjainen kangas, mutta kun näin tämän Paula Prassin kankaan, olin mennyttä. Tilattavahan sitä oli, tietenkin ! Kuvittelen tyynyihin mustan samettitaustan ja reunuksiin mustaa pompulanauhaa. Tyynyt saavat olla mielellään aika suuret, jotta kangas pääsee oikeuksiinsa. Enää ei tarvitse kuin löytää se musta sametti, se musta pompulanauha ja se ompelija... ja raivata sohvalle tilaa niille kahdelle jättityynylle.


Nojatuoli on miehen lahja ystäviltään. Istun siinä aina kun voin eli lähinnä silloin, kun kukaan muu ei ole kotona. Aika harvoin, mutta silloin nautinkin ihan täysillä, nojatuolin nahka on suloisen pehmeää ja tuntuma on oikeanlainen, mukava. 

torstai 10. marraskuuta 2011

SYKSYN KÄYTETYIN


Syksyn käytetyin takki on tämä Hunkydoryn Skirty trench. Olen tykästynyt ko. merkin vaatteisiin muutenkin, vaikka niitä en kovin montaa omistakaan. Laatu on hyvää ja suunnittelu kiinnostavaa sekä tärkeimpänä asiana: vaatteissa riittävän pitkät hihat ! En pysty mainitsemaan kuinka monta paitaa ja takkia on jäänyt hankkimatta liian lyhyiden hihojen vuoksi... monta. Viime vuosina on ollut tällä saralla aihetta tyytyväisyyteen, kun erimittaiset hihanpituudet ovat olleet valmistajien vakiokauraa. Liian lyhyet hihat näyttävät mielestäni  tyhmiltä, samoin kuin tarkoituksetta liian lyhyet lahkeet. Erityisesti sellaisista lahkeista tulee mieleen Matti Nykänen ;-)

Ilmojen kylmetessä on pitänyt kaivaa vähän lämpimämpää ylle. Tutkailin  takkirivistöäni ja totesin, että taidan olla aika perso takeille. Ja yläosille muutenkin. Mikäköhän siinäkin on ? Kuljen vaikka kaksi viikkoa samoissa tai samankaltaisissa housuissa, mutta yläosissa pitää olla valinnanvaraa. Ja sitähän riittää, yksiä housuja kohden vaatekaapistani löytyy varmasti ainakin kymmenen yläosaa... Muita paitoihin, tunikoihin, toppeihin sekä neuleisiin helposti haksahtavia ?

lauantai 5. marraskuuta 2011

EIJFFINGER PETIT FOURS


Pojan huoneen seinälle valikoitui myös tapetti Eiffingerin runsaasta valikoimasta. Siniseen päin olemme näköjään kovasti kallellamme, tosin täällä paikan päällä se ei kuitenkaan näy niin vahvana, mitä kuvista voisi päätellä. Tässä tapetissa on tuollainen hauska, hieman kohollaan oleva pallokuvionti, "silmätapetiksi" huoneen omistaja sitä kutsuu ihan osuvasti.


Peltilelut on tuotu eri  reissuilta. Ne ovat kivoja, ainakin aiukuisten mielestä ;-) . Maapallo on valaisin, joltain pihakirppikseltä aikoinaan parilla eurolla lunastettu. Sen verran vanha pallo on kyseessä, että eri maiden rajat ja nimet  kannattaa tarkistaa viereisestä magneettipalapelistä. Sirkusaiheisen petit point -työn on aikoinaan tehnyt isoäitini, samoin hän on virkannut sängyn päällä oelvan peitteen kymmniä vuosia sitten.  Keinutuoli on isäni vanha ja sänky on peräisin täältä . Kaapit ja hyllyt ovat ehtaa Ikeaa.  Samaa sekalaista settiä, mitä meillä on kotona muutenkin, uutta, vanhaa, perittyä.  Tuskin osaisin edes olla, jos kaikki olisi samaan aikaan hankittua ja samaa tyyliä, tällainen sekametelisoppa on jotenkin paljon kodikkaampi mielestäni.


Mansikka on pojan lempparipehmo, pieni ja suloinen sekä helposti hukkaantuva. Toistaiseksi se on aina löytynyt, mutta tarkkana sen kanssa saa kyllä olla !