HUOMIOITA

- lista- ja kalenteri-ihmiseksi on vaikea ryhtyä, jos ei ole sellainen luonnostaan

- vuorokaudessa on tosiaankin vain 24 tuntia, eikä se millään riitä kaikkeen. Ei, vaikka tekisi listoja, käyttäisi kalenteria, priorisoisi ja seisoisi päällään. 

- syksy menettelee toisnaan, ainakin aurinkoisina päivinä

- olen päässyt siihen pisteeseen, että voin ärsyttävästi todeta muutaman rusinan vievän makeanhimon noin viikoksi

- etätyöpäivä on loistokeksintö, vaan on harmillisen huonosti toteutettavissa esimerkiksi omassa työssäni

- olen muuttumassa jäähalliäidiksi. Hauskaa ja samalla vähän omituistakin.

- uudehko, temppuileva kamera saa ärsytyskäyrän nousemaan kohtalaisen korkealle. Samoin tekee kuusipäiväinen työviikko.

- perintestä sanomalehteä on ollut mukava lukea pitkästä aikaa. Pitäisi varmaan tilata kestona sellainen.

TÄMÄN PERJANTAIN PARHAAT

Ja miksei toki monen muunkin. Koukuttava kirja, pari lasillista hyvää viiniä ja pieni hetki tietokoneen ääressä. Haruki Murakami on yksi uusista kirjailijasuosikeistani, hänen teoksiaan luen  suorastaan ahmien. Hän on siis yksi syy siihen, miksi menneellä viikolla on ollut niin vähän asiaa tänne. Hyvästä kirjasta on melkein mahdoton irtautua, onneksi sentään viikonloppuna on ruhtinaallisesti aikaa päästä tässä järkäleessä eteenpäin. 

Rentouttavaa viikonloppua kaikille muillekin !

PALUU

Olen monta kertaa täälläkin pohtinut sitä, että olisko sittenkin helpompaa olla ilman lomia. Tuntuu taas vaihteeksi niin tuskalliselta tämä ajatus arkeen paluusta. Meillä on onneksi ollut siihen pehmeä lasku, kun oma lomani on kestänyt vielä ensimmäisen koulu- ja harrastusviikon verran. Puuhaa onkin riittänyt, on pitänyt miettiä ja valmistaa sopivia eväitä liikkuvalle koululaiselle, neuvotella pelisäännöistä kotona, metsästää harrastusvälineitä ja sopivia vaatteita, sumplia aikatauluja, juosta koulun, päiväkodin ja jäähallin väliä, päällystää kirjoja ja miettiä, että mitähän tästäkin oikein tulee. Kaikesta tuskailustani huolimatta olen päättänyt, että ihan hyvä siitä tulee, kunhan muutama tärkeä asia vain hoituu.

1. Nukkumisesta ei tingitä. Lapsille vähintään kymmenen tuntia unta vuorokaudessa ja aikuisille kahdeksan. Väsyneenä ei mistään tule mitään, ei töistä, ei liikkumisesta, ei kotihommista, ei ajattelusta tai järkevän ruokavalion noudattamisesta.

2. Hyvästä syömisestä ei tingitä. Tarpeeksi väriä, hyviä rasvoja ja proteiineja kaikkien lautaselle. Haasteelliseksi asian tekee meillä se, että perheen pienin voisi hyvin elää pelkällä suklaalla ja makkaralla ja vieroksuu erityisesti monia maitotuotteita sekä  lähes kaikkea rehulta tai muuten epämääräiseltä vaikuttavaa. Aterioita ja välipaloja pitää suunnitella etukäteen ainakin päivä tai kaksi.

3. Riittävästi omalle tasolle sopivaa ja monipuolista liikuntaa. Sellaista, joka virkistää, muttei rasita liikaa. Jos salille tai lenkille ei oikeasti ehdi tai jaksa lähteä ja olo on sellainen, että ei ole tehnyt "mitään" voi silloin tsekata vaikka Movesin avulla vuorokauden hyötyliikunnat. Terveyden kannalta kun riittää, että fyysistä aktiivisuutta on tarpeeksi paljon, tyylillähän ei ole niin väliä. Moves on siitä kiva, että se on päällä koko ajan. Riittää, että puhelin on päällä ja mukana, niin se toimii. Tällaiselle vähän numerofriikille hyötyliikkujalle tuo on oikein toimiva juttu, Sportstrackerin ja muiden sovellusten lisäksi. Kiitos vain, sisareni, loistavasta vinkistä !

4. Etukäteissuunnittelua ja ennakointia, varsinkin tiukkoina päivinä. Yhteinen kalenteri olisi loistava, mielellään sähköinen sellainen. Vielä ei ole löytynyt sopivaa, vinkatkaa, jos tiedätte jonkun hyvän version !

5. Vain pakolliset aikataulut sallitaan, kaikkea ylimääräistä menoa yritetään välttää.

6. Nettiajan ja tv:n katselun minimointi. Miten se onkin niin, että kun tähän koneen viereen istahtaa, saatta hujauksessa mennä tunti taikka kaksi ? Sähköpostia tai Facebookia EI tarvitse vilkuilla viiden minuutin välein, ei missään mitään oleellista kuitenkaan tapahdu.

Ja bonuksena:  kaikki paikoilleen ja paikka kaikelle. Öhöm. Helpottaisi elämää ja erityisesti aamulähtöjä kummasti, kun tämä kohta toteutuisi.  Tuskin toteutuu neljän ripottelijan taloudessa, mutta aina sopii yrittää. 

Keittiökuvat liittyvät asiaan lähinnä sillä, että olen yrittänyt ottaa tavakseni tehdä sunnuntaisin alkuviikon sapuskat. Ainakin töihin otettavat eväät ja jotain muutakin yleensä. Tänään valmistui maailman parasta bataattisosekeittoa kattilallinen. Helppoa ja hyvää, sellaista kiitos muutenkin tähän loppuvuoteen !

LOPUTON SUO

Olen syväsiivonnut muutaman päivän ajan tiiviisti. Raivannut ja lajitellut, roskiin, hyväntekeväisyyteen, myyntiin.  Jostain ihmeestä sitä kamaa vaan aina kertyy, vaikka kierrättämistä ja karsimista harrastaisi kuinka. Lasten toppavaatteista, väliakausiasuja ja kenkiä varsinkin tuntuu olevan kasakaupalla. Ja vähän niiden lasten äidin kenkiä ja paitoja myöskin. Olen rajoittanut jo pidemmän aikaa sitä sisääntulopäätä, eli hankkinut uutta vain vähän ( ruohonleikkuria, uppopumppua ja siimaleikkuria ei lasketa tähän).  Olen kiertänyt kirppiksetkin ( melko ) kaukaa, kun niistäkin tuntuu tarttuvan aina mukaan jotain. Yritys hyvä, mutta lopputulos ei vastaa asiaan käytettyä energiamäärää. Alan ymmärtää, että mihin tarvitaan ammattiamisia romunraivaajia.

Mitä lapset sitten ovat tehneet sen ajan, kun minä olen mönkinyt komeroissa ja autotallissa ja laijtellut heidän romppeitaan ? No, levittäneet tsiljardi legopalikkaa ympäri kämppää, jotteivät hommat vaan loppuisi kesken. Olenkin kehitellyt mielessäni legoimurin, joka imaisee ja lajittelee isommatkin rakennuspalikat nätisti yksittäin koukkimisen sijaan. Markkinatkin ovat takuulla valmiina, kaikkien leikki- ja kouluikäisten tulevien insinöörien ja arkkitehtien vanhemmat ostavat legoimurini ilosta kiljuen, sen verran tuskaista puuhaa on noiden nippelien kerääminen mattojen ja huonekalujen alta. Puuh.

Loppuviikko meneekin täällä muissa merkeissä. Hyvää seuraa, grillausta ja rentoa yhdessäoloa on tilattu. Mukavaa juhannuksen odotusta !

AAMULLA KELLO KUUSI

Valo on ihana asia iltaisin, mutta melkein vielä parempi asia se on aamuisin. Kupillinen kahvia ja hetki aamuauringossa parvekkeella omissa ajatuksissa, sen miellyttävämpää tapaa aloittaa päivä kaupungissa en keksi. Aamutuimaan voi toki käydä myös lenkillä, asia joka sekin on kokeiltu ja hyväksi havaittu . Mutta jos valita saa, niin ennemmin se kahvi ja ajatusten lepuutus istuen, tosin huomenaamulla olisi tarkoitus rykäistä lenkkipolulle jo kuuden maissa. Saas nähdä, käynnistyykö kone ihan niin aikaisin. Kupillinen kahvia pitää ainakin saada alle, joko parvekkeella kukista ja auringosta nauttien tai sateen sattuessa seisaaltaan keittiössä ryystettynä. Aamustani ilman kupillista kuumaa ei tule nimittäin yhtään mitään. Muita kahvin orjia ?

AAMUN AURINKOINEN

Tuossa jokin aika sitten valittelin omaa sitrushedelmien käyttöni vähyyttä. Joku ihana silloin vinkkasi verigreipeistä ja olenkin ollut tukevasti verigreippikoukussa ever since. Greippien syöminen vaan on melko työlästä, tahmaista mehua tuppaa olemaan joka paikassa sen syömisen jälkeen. Olenkin ratkaissut ongelman tunkemalla päivän pakollisen smoothien joukkoon, namnam. Tämän viikon aamut ovat menneet tällaisella setillä:

Aamun aurinkoinen

1 pieni banaani

100 g mansikoita

yhden verigreipin liha ja mehu

( rasvaton ) maitorahka 125 g

kaurahiutaleita 2 rkl

ruisleseitä 2 rkl

vettä

Soseuta satsi sauvasekoittimella korkeareunaisessa kulhossa tai tehosekoittimessa ja nauti. Juoma on melko makea, mutta halutessaan siihen voi lisätä vaikka lirauksen hunajaa. Tällä ohjeella makrot menevät kutakuinkin näin: hh 70 g, proteiini 19g ja rasva 2 g .  Itselleni sopii tällainen hiilarienergiapommi lähinnä vain heti aamuun, loppupäivän aikana ravintoainejakauma sitten tasoittuukin selvästi kuin itsestään . Aamusmoothiessakin olen yleensä käyttänyt enemmän marjoja ja vähemmän hedelmiä, mutta tällä hetkellä mennään tällä. Tosin noita kuvassakin näkyviä tavallisiakin jaffoja voisi testata samaan tarkoitukseen. Pitänee laittaa kauppalistalle niitäkin, vaihtelun vuoksi.

ARKISTA VAIN

Paluu arkeen on koettu taas kerran.  Loman jälkeisen työviikon ensimmäinen raskas päivä takana, puuh. Maanantait ovat muutenkin pahoja päiviä, työpäivä kun on viikon pisin ja molemmilla lapsilla on  harrastuksensa juuri maanantai-iltana. Eipä sitä juuri muuta ennätä, kuin töiden jälkeen kipaista nopeasti kaupan kautta kotiin, ruokkia kaikki , kiikuttaa lapset sitten harrastuksiin ja takaisin, ruokkia kaikki jälleen kerran, pestä koneellinen tai kaksi pyykkiä sekä täyttää ja tyhjentää ja täyttää tiskikone, valmistella seuraavan päivän eväät ja ehkä käydä saunassa ja venytellä vähän. Ja mahdollisesti kirjoittaa tänne sana taikka pari, vaikka ihan siitä ilosta, että päivässä olisi jotain mukavaakin tekemistä ( sauna ja venyttely eivät ole sitä, vaan  pakkopullaa viimeviikkoisen ulkoilu- ja liikuntaviikon jälkeen ). Nukkumassa pitää olla viimeistään kymmeneltä tai muuten ei jaksa mitään. Eipä ihme, että välillä sitä odottaa ihan turhankin innokkaasti viikonloppua ja muita vapaita...Aikamoista tasapainoilua kaikenlaisten asioiden välillä arki kieltämättä yleensä on. Pitäisi ehtiä ja jaksaa niin monenlaista, vaikka  kaikki ylimääräinen olisikin karsittu minimiin. Tuttuja ajatuksia varmaan monelle työssäkäyvälle perheelliselle, joiden lapset vieläpä harrastavat jotain kodin ulkopuolella. Puuh. Onneksi arjesta voi silti nauttiakin, löytämällä niitä kuuluisia pieniä iloja isompien asioiden rinnalle. Tänään ilahdutti uusi lakritsitee, jonka nappasin taannoin mukaani ihmekauppa Tigerista. Ihanan makeaa ja mausteista, juuri sopivan piristävää tähän maanantaihin.

***

Teen voimalla ja pienen onnettaren avustuksella ehdittiin tänään arpoakin. Voittajaksi selvityi FB:n puolella  osallistunut Taina J. Onnittelut Tainalle ja kiitokset kaikille osallistujille !

MUMMIN JA MUN PUUHAT

Siivottu on, urakalla puolitoista vuorokautta. Saimme tänään kivoja vieraita melko kaukaa, joten pitihän sitä. Hirveä homma, pelkästään tavaroiden palauttaminen paikoilleen ( ja sullominen kaappeihin ) vei ikuisuuden. Mutta ihanan siistiä oli pienen hetken verran. Vaan eipä siinä kovinkaan monta hetkeä mennyt, kun rytöytyminen taas alkoi. Jäin kuitenkin miettimään sitä, että milläköhän konstilla, jos millään, paikat saisi pidettyä jatkossa paremmin ojennuksessa. Surffailin hieman siivousneuvoja ja sain saaliiksi kaikenlaista. Mm. Martat neuvovat seuraavaa ( tekstit kopioitu Marrtojen sivuilta, hieman muokkatuna ) :

Suunnittele milloin ja mitä siivoat. Jaa töitä eri päiville. Kun siivoat tasaisesti läpi vuoden, voit unohtaa suursiivoukset ja likaa räjäyttävät aineet.

Kodin siivous on helpompaa, jos huolehdit näistä asioista

• Laita ulko-oven eteen kunnon kynnysmatto.
• Jätä jalkineet eteiseen.
• Pane tavarat omille paikoilleen. Järjestys säilyy näin paremmin.
• Älä anna turhan tavaran kertyä kaappeihin ja pöydille.
• Vie vanhat sanomalehdet ja mainokset mahdollisimman pian paperinkeräykseen, pullot kauppaan ja lasipurkit lasinkeräykseen.
• Kiinnitä huopapalat kalusteiden jalkojen alle. Lattiaan ei tule naarmuja ja huonekaluja on helppo siirrellä.
• Älä tupakoi sisällä.
• Poista tahrat mahdollisimman pian.
• Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti.
• Hanki kunnon siivousvälineet ja -aineet.
• Ole joustava, hyväksy ajoittainen pölyisyys ja epäjärjestys.

Siivouskalenteri

Päivittäin

• tuuleta ja jätä vuoteesi auki aamutoimien ajaksi
• sijaa vuoteesi
• järjestä tavarat paikoilleen
• siisti keittiö
• poista häiritsevät roskat ja tahrat.

Viikoittain

• imuroi lattiat, matot ja tekstiilipintaiset huonekalut
• pyyhi lattiat tarvittaessa nihkeällä
• pyyhi pölyt ja poista sormenjäljet pinnoilta
• pese wc ja kylpyhuone
• tyhjennä paperikorit
• hoida kukat.

Silloin tällöin

• pese ikkunat
• järjestä ja pyyhi kaapit ja laatikot
• puhdista valaisimet ja kirjahylly
• pese lattiakaivo, tuuletusventtiilit, patterit
• huolla kodinkoneet
• puhdista sauna
• puhdista lattiat perusteellisemmin, pyyhi myös lattialistat
• puhdista seinät ja ovet
• harjaa katosta pölyt ja hämähäkinseitit
• tuuleta ja pese sisustustekstiilejä (vuodevaatteet, päiväpeitot, matot, verhot).

Suosi mieluummin siivoustöiden jakoa päivittäin ja viikoittain, kuin pari kertaa vuodessa tehtävää stressaavaa suursiivousta. Älä kuitenkaan edellytä ainaista täydellisyyttä, hyväksy ajoittainen epäjärjestys!

Tässäpä näitä ohjeita. Meillä toteutuu hyvin ainoastaan tuo viimeinen virke, ajoittaisen ( ainaisen ) epäjärjestyksen sieto on ihan huippuluokkaa !

PIKKUISEN POIKAENERGIAA

Olen viettänyt pari päivää kuopuksen kanssa kotona ja lukenut ääneni käheäksi Tatua ja Patua sekä kuunnellut kyllästymiseen asti Gangnam Stylen eri versioita omalta puhelimeltani tai koneeltani soitettuna. Versioista kuulemma paras on sellainen, jossa Transformersit ( !? ) loikkivat Änkkäreiden kanssa ko. biisin tahtiin. Jassoo. Olen kerännyt laatikoihin kilotolkulla autoja, jotka vain hetkistä myöhemmin putkahtavat niistä takaisin esille ja linnoittautuvat sohvalle, ruokapöydälle ja pitkin lattioita. Jännitystäkään ei ole päivistä puuttunut: parin tunnin välein tutkin josko uusia nypyköitä olisi ilmestynyt pojan iholle. Meillä siis jyllää vesirokko, joka sujuvasti jatkaa angiinan ja noron jälkiä. Seuraavaa potilasta odotellessa... Molemmat lapset on rokotettu vesirokkoa vastaan joskus aikanaan, mutta ihan kunnon taudissa tuo nuorimies on silti ollut. Energiaa tuntuu kuitenkin piisaavan, nytkin soi se biisi ja pylly heiluu iloisesti sen tahtiin. Naurattaa.

***

Merivartioasema on noin vuodelta 1976. Melkein kaikki osat löytyivät ja ohjeetkin olivat tallessa. Äiti on ihan innoissaan, lasten mielestä rakennus on melko tylsä. Niin kai, tuon ajan legoissa ei paljon erikoisosia ole, ei vampyyreita tai muuta kummallista. Isoäidin neliöistä kasattu peittokin  on melkein yhtä vanha kuin tuo asema, ihana pikkuveljeni luovutti sen tarpeettomana meidän käyttöömme.  Peiton on tehnyt oma isoäitimme silloin joskus, harmikseni en ole perinyt hänen kädentaitojaan ollenkaan. .. Peiton neliöistä eniten viehättää tuo oranssin ja sinisen yhdistelmä ja tässä olenkin miettinyt hyvää tapaa ujuttaa sitä poikasen huoneeseen edes hiukan, tuomaan lisäenergiaa huonon päivän varalle. Sellaisiakin saattaa nimittäin joskus olla, hänelläkin.

Pahoittelen kuvien mössööntymistä. Jostain syystä Pix-lr tekee tuota. 

LÄMMITTÄVIÄ ASIOITA

...villaneuleet, pitkät sukat ja huivit, kuinkas muutenkaan

...ihanat lukijani, jotka pitävät minut niissä huiveissa ja pipoissakin. Kiitos sinne Ouluun, nämä ovat   

   olleet käytössä joka päivä !

...Teekannen Sweet Kiss

...lapset toipuivat nopeasti Mr. Yrfenbergeristä eikä pyykättävää tullut kovinkaan paljon

...siskonmakkarapata

...sain vihdoin PicMonkeyn toimimaan kunnolla

...olen löytänyt uuden mieluisan kirjailijan nimeltä Camilla Gibb

...viikonlopuksi ei ole luvassa mitään erityistä

...kevääksi on lomapäiviä jäljellä seitsemän, hiitoloman lisäksi. Jee !

VIIKONLOPUN KUVITUSTA

Hyvä ajatus tähän hommaan lähti Nannalta. Siis todellakin vain ajatus, koska sattui jotain ihan arvaamatonta. Ajattelin kuvittaa tämän semi-arkisen ( lauantaina koulupäivä ) viikonlopun, ihan tavallisesta arkipäivästä kun saisi vain pyjamat, pari mätää torsoa ja kaksi äksän mallista nappulaa taltioitua. Ensimmäinen päivä menikin ihan ok, mutta jatko sen sijaan ei.

Lauantai-aamu lähti käyntiin ihan mukavasti, mitä nyt heräsin viideltä. Tiskipöydällä odotti ( jälleen ) kasa käsintiskattavia vuoroaan. Uuaah. Kahvia koneeseen ja sitten hommiin.

Samalla kun join aamukahvit, tein blogikierroksen ja meikkasin, ei kai kouluun voi lähteä näyttämättä ihmiseltä ? Lauderin BB-voide on osoittautunut älyttömän hyväksi omalle iholleni. Sen hajua inhoan, mutta kestän sen, voide vaan on kaikkien kehujen arvoinen. Vedenkestävä ripsari on must näille piikkisuorille räpsyttimille.

Aamun ohjelmat Elisa-viihteeltä. 

Pieni ( tai vähän isompi ) valinnan vaikeus.

Tukka hyvin, kaikki hyvin. Paitsi, että väsyttäääää....

Reipas koululainen. Repun on neiti valinnut itse, rahat siihen hän sai työskentemällä garage-salen parissa yhden kokonaisen hellepäivän.

Koulun pihalla ja luokissa on aina niiin oma fiiliksensä. Vaikka paljon on muuttunut,

paljon on vielä samaa.

Vahdinvaihto ja kotiin vanhankaupungin ja torin kautta. Ihania syysvärejä näkyy jo aika paljon. Suunnittelin sunnuntaille pitkää reissua kamera kainalossa.

Torikuvia ja ostoksia, papuja, pinaattia ja kurpitsaa. 

Pienempi ( 3,5 kg ) odottaa pataan pääsyä etupihan pikkuterassilla. Naminami.

Päiväunet. Ihan harvinaista herkkua olla täysin yksin kotona. Oikoseksi soffalle ja unta kupoliin.

Mies oli loihtinut grillikanan jämistä thai-tyylistä keittoa, jees.

Tulevalle jääprinsessalle varusteiden etsimistä. Älytöntä, miten kalliita luistimet ja muut kamat ovat. Onneksi löytyi käytettynä sopivan kokoiset ja malliset taitoluistimet sekä parit helmat.

Muutama kirppislöytö tarttui torireissulta mukaan, ne piti tietysti pestä ja tutkia.

Pyykinpesua, rätin kanssa heilumista, tavaravalssia jne. Loputon suo.

Ilta olikin varsin rauhallinen, kun vanhempi lapsonen päätti jäädä ex tempore yökylään. Mies oli reissussa, oten olimme pojan kanssa kahden. Niin käsittämättömän rauhallista, miten voi kahdesta lapsesta lähteä sellainen mekkala ja yhdestä EI MITÄÄN. Disneyn vanha satukirja on molempien suosikki, olen itse lukenut tätä muksuna myös. Ihanaa nostalgiaa kuvineen ja tarinoineen. 

Myyrä on juuri käynyt kirurgisessa toimenpiteessä. Molemmat jalat on lyhennetty ja toinen käsi on kursittu paikoilleen. Myös Myyrä kaipaa paljon lepoa ja huolenpitoa. Se peitellään joka ilta huolella. ( Myyrän ainoa huono puoli on sen vähemmän hyvä ominaistuoksu ).

Toisaan, tämän jutun piti jatkua kuvien muodossa vielä tänään. Latasin kameran akkua ja join kahvia ihan viattomasti kasin aikaan aamulla kun puhelin soi. Sain kutsun töihin, uaah. Eipä siinä mitään, puolessa tunnissa olinkin jo matkalla, hiukset märkinä, meikkaamatta, pyjamat ja työkengät ja silmälasit pakattuina.

Turku on aamutuimaan niin ihana <3 p="p">

Töissä. Säästän teidät enemmiltä yksityiskohdilta ( vaikka pitää nyt sanoa Nannalle, että niin teki mieli kuvata parit tiedät-kyllä-mitkä ). Päivä venyi järkyttävän pitkäksi enkä yhtään tajua, miten jaksan ensi viikon. 

* Yleisön pyynnöstä pieni lisäys. Tämä on kylläkin vanha otos, mutta kaikkea kuvan mukaista kivaa oli tyrkyllä tänään. Eikö ole söpö !

Kotimatkalla seitsemän maissa. Turku on kaunis illallakin. Kotona odotti iloinen apinalauma, joka oli viettänyt mukavan sunnuntaipäivän, toisin kuin eräät. Nälkä ja väsy ja huomenna maanantai. Parasta lyödä kone kiinni ja yrittää saada unta edes vähän. Mukavaa alkavaa viikkoa !

KOTIPÄIVIÄ

Pieniä huomioita :

* miksi lapset sairastuvat aina silloin, kun mies on reissussa ?
* miksi kukaan ei ole kertonut minulle aiemmin, että itse tehty borssikeitto on aivan järjettömän hyvää ?
* lasten kanssa ruoanlaittaminen on hauskaa ( ainakin silloin, kun kukaan ei oksentele ympäriinsä ) : meidän seiskavee halusi auttaa keiton teossa, koska kuulemma osallistuu junioormaastersheffiin ensi vuonna. Juu, ei muuten osallistu. Mutta kaalin hän kyllä saa suikaloida jatkossakin !
* Tessa Kiroksen keittokirjojen kauneus on mykistävää, miten joku osaa ?
* kotimaiset luumut ovat aika kirpuloita. Smoothieen niitä voi kuitenkin ujuttaa.
* joku on tukkinut kotimme kaikki loodat ja muut paikat täyteen vanhoja kuitteja ja muuta tärkeää, kuten joulukortteja monelta vuodelta. Soosoo.
* hellokitty on edelleen pop, äitikin tykkää !
* luonnossa alkaa olla ihania värejä, yksi syksyn parhaista puolista ilman muuta !

PSST ! Muistuttaisin blogini Facebook-sivuista , linkittelen sinne muutakin kuin postauksia ( joita en saa siirtymään sinne automaattisesti, huoh ).

*edit Chill Norwayn Skulls  iPhone-kuorta löytyy ainakin pinkkinä  Wishwearin valikoimista !

TÄNÄÄN...

... olen odottanut kovasti lomaa, se alkaa huomenna !
... olen kerännyt lasten kanssa ensimmäiset metsämansikat ja mustikat.
... olen keskustellut navetan kattoremontin kustannuksista. Huh.
... olen miettinyt lomaohjelmaa.
... olen syönyt kerrassaan mehevää tattikeittoa.
... olen keksinyt nakata kananmunan aamusmoothieen ( Kannatti ! Ihanan kuohkeaa. )
... olen tutkaillut, miten Instagramin kuvat saa liitettyä Bloggeriin, mutta en ole ratkaissut asiaa.
... olen potenut blogikriisiä.
... olen ottanut aurinkoa ja juonut pari lasillista proseccoa. Yes.
... niin, ja olen katselut uutta kamerarunkoa. Auts.