Sain Purnauskis-blogista kivan tunnustuksen. Tunnustuksen mukana tuli haaste, jonka mukaan pitää kertoa itsestään seitsemän asiaa.
1. Olen täysin kaupunkilainen. HS:n verkkosivuilta lukemani otsikko: Varsinais-Suomessa loimuaa sushiviha meni ihan täydestä. Ainoastaan ihmettelin kuvituksena olevaa sudenraatoa, miten ihmeessä se liittyy japanilaiseen ruokaan ?
3.Inhoan monen blogin kommenttilootassa käytettäviä sanavahvistuksia. Kirjoitan ne useasti väärin. Sama juttu näppäiltävien puhelinnumeroiden kanssa, näppäilen aina jonkun numeron väärin ja joudun aloittamaan alusta. Näen tästä usein untakin, yritän soittaa lankapuhelimesta enkä saa numeroa millään oikein.
4. Olen entinen suorittaja ja perfektionisti . Vaikka en tunnustaudu lehmänhermoiseksi taivaanrannan maalariksi vieläkään, olen onnistunut löysäämään pipoa reippaasti ja nautin elämästä paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sälekaihtimet on keksitty, niitä himmennetään tarpeen mukaan. Sovellan tätä kaikilla elämänalueilla. Aika, lapset ja elämä ovat opettaneet armollisuutta.
5. Rentoudun täydellisesti oikeastaan vain lukemalla hyvää kirjaa. Pystyn lukemaan vähän erikoisemmissakin tilanteissa. Synnytyssalin kätilö väitti, että olen ensimmäinen tuleva äiti, jonka hän näkee lukevan vielä siinä vaiheessa, kun synnytyksestä on 2/3 takana.
6. Poden blogiangstia. Pitäsi keksiä jokin punainen lanka tähän hommaan. Ehkä. Tai sitten se voisi olla se, ettei sitä ole. En tiedä.
7. Jätän järjestelmällisesti kaikki kaapinovet auki. Unohdan aina laittaa uuden roskapussin, kun vien roskat. Hilloan kuitteja ja muuta paperisälää pitkään vain siksi, että kuvittelen tarvitsevani niitä vielä joskus. En ole koskaan tarvinnut jälkikäteen mitään paperilappusta, paitsi sellaista, jonka olen jostain syystä sittenkin heittänyt pois. Olen joskus hajamielisyyttäni tunkenut paksun biokemian tenttikirjan uuniin ja etsinyt sitä sitten ihan raivoissani. Lompakkoni löytyy usein jääkaapista. Jätän kaiken just siihen, mihin se sattuu kädestäni tipahtamaan. Olen tullut siihen tulokseen, että olen ihan toivoton tapaus.
Tarjoilen tunnustuksen eteenpäin kaikille niille kivoille, hauskoille ja kekseliäille blogeille, joissa vierailen säännöllisesti. En kertakaikkiaan pystynyt nimeämään vain muutamaa, joille haluaisin tämän antaa.
Tekstit
Näitä on aina kiva lukea! Oon uusi lukija tässä blogissa mutta samaistuin ainakin kohtaan 3 ja osittain myös 7. :-D
VastaaPoistaNiin ja itse otin omasta blogistani sanavahvistukset kokonaan pois koska ne ärsyttää mua itseä. :D Ei ole tähän mennessä tullut mitään spämmiä tai muuta epätoivottua vaikka sen takia tuo sanavahvistus ilmeisesti on.
VastaaPoistaEi pidä kärsiä blogiankstia, minä nimittäin ainakin pidän blogistasi! Jotenkin... aidon ja maanläheisen tuntuisia juttuja. Monen blogin liian sliipattuja juttuja on vähän tylsä lukea. :)
VastaaPoistaNää on niin kivoja!
VastaaPoistaKohta 2 jäi mietityttämään, kohta 4 kertoo minusta, kohtiin 5 ja 6 samaistun myös. Itse luin Harry Potterin silloista uutuutta kiikkustuolissa aina synnytyksen puolivälin päälle saakka. Oli niin jännä, etten malttanut jättää kesken kuin aivan pakosta anestesialääkärin saapuessa puuduttamaan...
Kiva yutustua sinuun paremmin :) Yhtymäkohtia löytyi kirjoituksestasi. Entinen perfektionisti ja nykyinen boheemi kommentoi täällä, välistä voin saada vielä entisen tapaisen puuskahduksen ;)
VastaaPoistaSanavahvistuksista en pidä minäkään, menee aina vikaan ja senpä takia otin itse riskin ja eipä ole hämminkiä näyttänyt olevan.
Blogisi on kiva ja mielestäni sinulla on puhtaan punainen lanka täällä!
No jopas nuo kirjaimet hyppi sanassa *tutustua :)
VastaaPoistaKauniita talvisia päiviä sinulle!
Olipa tämä hauska! Blogiangstia on varmasti kaikilla blogisteilla. Sinun blogisi on ihana juuri tällaisena.
VastaaPoistaKohta 5 oli mielenkiintoinen, ei olisi koskaan onnistunut minulta. Ajattele, kätilöillä oli kerrankin erilainen asiakas. :) Kohta 7 on kuin omasta elämästäni, olen siis samalla tavalla toivon. Jokunen aika sitten laitoin banaanit eteisen hattuhyllylle ja lasten cd-levyn jääkaappiin. Minäkin säilyttelen ostoskuitteja hamaan ikuisuuteen, vaikkei niillä tosiaan mitään tee.
Apua, pitäisiköhän se sanavahvistus ottaa kokonaan pois. Voisihan sitä kokeilla, koska sen saa takaisin, jos alkaa tulla spämmiä.
Heissan kaikki ! Ja kiva, että uudetkin lukijat ovat rohjenneet kommentoida :-) Olen oikeasti ihan tumpelo noissa sanavahvistusjutuissa, pitäisiköhän mun ottaa silmälasit käyttöön kokoaikaisesti, kuten käsky on käynyt jo monta aikaa sitten ? Toisaalta, sitten näkisi kaikki likalähmätkin paljon paremmin...
VastaaPoistaEhkä muut näkevät sen punaisen langan parmmin kuin mnä itse, omasta mielestäni tämä on sellaista kotitekoista sillisalaattia ;-) mutta ehkä se juttu on sitten juuri se. On muuten välillä tosi vaikea arvioida etukäteen, että mikä lukijoita kiinnostaa ja mikä ei. Sliipatuista blogeista puheenollen, olen lakannut lukemasta lähes tyystin muutamaa aiemmin kivaa blogia, jotka ovat yht'äkkiä muuttuneet ihan liian hienoiksi jotenkin. Kauniita kuvia edelleen, mutta sellaisella pro-meiningillä tehtyjä, että en jaksa kiinnostua enää.
Kohta 2 liittyy työhöni :-)
Kiitos kaikille kommenteista, pakko laittaa nahka silmäin päälle ja alkaa tutumaan.
Hyvä, että säkin olet oppinut relaamaan ;-)! Taidan ottaa haasteen vastaan!
VastaaPoistaIhana tämä sinun blogi, olen koukussa! Ei kannata muuttaa mitään, kirjoita sellaista mikä tuntuu "sinulta", niin siitä tulee luonnollisin!
VastaaPoistaTuo kohta 7 kuulostaa pahan tutulta :) Minunkin kannattaa hakea ensimmäiseksi hukkuneita tavaroita jääkaapista - sinne ne vain jotenkin päätyvät (mieheni on jo huolissaan kun olen niin seko!) Ja tosiaan, vaikka haluan että kaikki on järjestyksessä, esim. ns vaatetuolini on aina ihan "kukkuralla" ja muutenkin vaatteitani löytyy sieltä täältä...
M-K: kyllä vain, mutta saatan saada Marien kertoman mukaisen "entisen tapaisen puuskahduksen " ;-) Yritän kyllä laittaa pelin heti poikki.
VastaaPoistaladybird: kiitos :-) Lähinnä mietin siis aihepiirin supistamista, kun kirjoittelen ihan mistä aiheesta milloinkin sattuu , mutta toisaalta, en ole yhden asian ihminen, enkä siten blogistakaan saa sellaista tehtyä millään...
Hahaa, vaatetuoli on vaarallinen ! Annoin omani pois, kun se oli aina just tuolleen ihan kukkurallaan kaikkea, ettei koko tuolia meinannut nähdä sieltä alta :-)
Oijoi! Sain nauraa;-) Kiitos!
VastaaPoistaTässä sinulle lohtua:Kohta 3- minä myös! Kohta 4 - täysin sama eli olen vielä matkalla, mutta jo hyvässä vauhdissa eli kuolisin, jos joku näkisi komeroni. Kohta 5 - juuri tämän takia minä luen. No toinen syy on se, että olen helposti ikävystynyt ellei tapahdu ja lukiessa tapahtuu koko ajan...,mutta siis oikeasti, minulle rentoutuminen on ongelma ja siinä kirja on oiva ystävä. Kohta 6, uskon että asioilla on tapana järjestyä eli kekkaat sen vielä. Kohta 7, tätä en laittanut edes omiin tunnustuksiini, mutta menköön nyt: Olen säästänyt kaikki kuitit 20 vuodelta. Nyt sain Päämieheltä määräyksen hävittää kuitit vuosi kerrallaan...Lukulasini ovat löytyneet jääkaapista ja kännykkä likapyykkikorista...
PS. Ei heikottanut yhtään nuo lakut;-) Taas upea kuva, joten eikö mitkään kellot nyt soita niitä blogin punaisia lankoja...Sekablogi, mutta ota siihen joku ykköseksi. Pidän Sooliksen blogin nimestä Elämää ja elokuvaa ja sullahan voisi olla vaikka Elämää ja xxxx.
VastaaPoistaLeena: :-) Kai joku pieni kello kilisee siellä punaisen langan päässä, pitää vain keriä vielä hiukan. Ja kuitit kahdenkymmen vuoden ajalta ! Mihin ihmeeseen olet saanut sullottua kaiken ????
VastaaPoista