lauantai 29. tammikuuta 2011

TAMMIKUU II


Päivä pitenee pikkuhiljaa, tällä viikolla sen huomasin ihan selvästi. Aurinkoa, sen valoa ja lämpöä on kova ikävä. Kovasti toivon, että tänä viikonloppuna on tiedossa auringonpaistetta, kova flunssa ja pitkä sisälläolo saa olon tuntumaan tunkkaiselta ja kaipaan edes pientä kävelyreissua kameran kanssa tuulettuakseni. Kävelyretket ovat muutenkin mitä mainiointa ajatteluaikaa, jotenkin tuntuu siltä, että kotona on liikaa kaikkea puuhasteltavaa, jotta ajattelemiseen pystysisi keskittymään kunnolla. Tällä viikolla on ollut toisaalta aikaa kompata kaappeja ;-) ja lukea. 

Lainaan taas Heli Laaksosta, mutta tämä hymyilyttää niin, että unohdan täysin potevani päänsärkyä ja tukkoista oloa.

Neuvo

Olet oma ittes vaa.

Venun patja ja peito välis mont tuntti yli aamu
pirän kaht tyyny pään pääl
ko miäs kolistele jukurttikuppis kans keittiös
mää en voi mää en voi noust näi aikasi
otan vesifärit mukka ohjausryhmän kokoukse
nualen tyämaaruakalas lautase nuukast kastikkeest
ja viän sen puhtaitten pino
punnitten vihannestiskil pualääne
itteän nuaremppi ja vanhemppi poikki
toi mul toi kans kunnei toiki
ai nii en vissi kerkke teijä seminaarihi
mää pääsin rehurekan kyytis Skoone - hiano paik !
Makkan marketin pallomerenpohjal
hiavahtamat
ko lööpeis hajeta karonnut naist.

Oma ittes.
Ol itte.


Mukavaa lauantaipäivää kaikille !

4 kommenttia:

  1. Voi, että näistä kuvista tuli hyvä mieli. Tammikuu on ihmeellinen kuukausi, on kevätvalo ja sydäntalvi kohtaavat. Nuo koristepallot puussa ovat kuin lumiomenoita. ;)

    Toivottavasti flunssa siellä alkaa helpottaa! Ulos pääseminen vaikka lyhyeksikin aikaa sairastelun jälkeen on niin vapauttavaa. Ja se on ihan totta, että kävelyretkien aikana ajatukset kulkevat vapaaasti. Saan itse parhaimmat oivallukseni (mitä nekin sitten ovat) juuri ulkoillessa.

    Mukavaa lauantaita!

    VastaaPoista
  2. oi! maisemakuvasi ovat todella hienoja, kuten aina. ansaitsisivat kyllä jonkun näkyvämmän paikan kuin cyberavaruuden. täällähän ne tosin ovat monen ilona, mutta kuitenkin...oletko miettinyt valokuvanäyttelyn pitämistä?

    VastaaPoista
  3. lumiomena: olen samaa mieltä, jotenkin lumen ja kevätvalon kohtaaminen on ihmeellistä kaiken pimeyden keskellä tai jälkeen, miten vain.

    Flunssa on helpottamaan päin, onneksi. Ja jos joku nyt kysyisi, että mitä niin kovasti ajattelen kävellessäni, sanoisin etten tiedä, kaikenlaista ;-)

    e: kiitos :-) Ja ei, en ole koskaan edes hetkellisesti ajatellut moista, mutta voisin kotiin ainakin teettää muutaman printin omaksi ilokseni :-)

    VastaaPoista
  4. Hmm. Lumen ja valon kohtaaminen pimeyden keskellä kuulostaa aika mielenkiintoiselta... no, varmaan ymmärrätte, mitä tarkoitan :-)

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !