lauantai 29. joulukuuta 2012

HAJANAISIA AJATUKSIA BLOGGAAMISESTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN


Näin uuden vuoden kynnyksellä tulee aina pohdittua monenlaista, mennyttä ja tulevaa, toteutuneita toiveita ja mietteitä monelaisista jatkoista. Sen verran olen oppinut, että en tee ehdottomia lupauksia yhtään mistään, vaan pikemminkin mietin yhden tai kaksi kehittämiskohdetta. Tapani lykätä ikävien asioiden tekemistä "huomiselle" tai " ensi viikolle " tai " loman jälkeiselle ajalle " ( eli vitkuttelu ) joutuu tällä kertaa analysoitavaksi ja työstettäväksi. Hiki tulee pelkästä ajatuksestakin, olen nimittäin varsin perso lykkäämään asioita, ihan sellaisesta yksinkertaisesta asiasta lähtien, että ajattelen laittaa tavaran paikoilleen sitten ensi kerralla kun menen sen ohitse enkä nyt heti. Tai siivota vaatehuoneen ensi viikonloppuna, kun nyt on paljon mukavempaakin tekemistä. Ymmärrätte varmaan, että monenmoista ehtii kasaantua tekemistä odottamaan, sitten joskus. Ja kun se joskus joskus tulee,  hommaa on ihan älyttömästi eikä sitä enää edes tiedä, että mistä aloittaa. Selkeä parannuskohde siis tämä ikävä puoleni, varsinkin yhdistettynä melko rentoon "mietitään sitä sitten" -asenteeseen, joka vallitsee ajattelussani monellakin saralla. Missään nimessä en halua tehokkaaksi ja järjestelmälliseksi kotioloissakin, mutta parannettavaa kaikenlaisessa ajattelun ja toiminnan lepsuudessa kyllä on. Ja nyt kun näen tämän kirjoitettuna, totean, että on tosiaan korkea aika laittaa töpinäksi tässä asiassa. Uh.

Samaan putkeen sitten muutama sana bloggaamisesta. Tämäkin on pitänyt tehdä jo monta kertaa aiemmin, mutta ylläolevien ajatusten innoittamana tehdään se sitten nyt. Olen pariin otteeseen täälläkin kertonut, että olen kärsinyt pitkään jonkinlaisesta kriisistä blogin suhteen. Olen kyseenalaistanut oikeastaan kaiken tähän liittyvän, sen järkevyyden ajankäytön ja kaiken muunkin suhteen. Valokuvata  voi ilman blogiakin, vaikka osittain juuri ensimmäisen järkkärin hankinnan myötä kiinnostuin valokuvaamisesta vähän enemmän ja se antoi hyvän syyn blogin perustamiselle. Nyt on kuitenkin pidemmän aikaa tuntunut siltä, että jotta tämän blogin pitämisessä olisi mitään mieltä, pitäisi tähän olla mahdollisuuksia satsata enemmän ja kehittyä paremmaksi. Pitäisi olla enemmän aikaa valokuvaamiseen ja kirjoittamiseen,  pitäisi nähdä enemmän vaivaa. Keksiä jatkuvasti jotain uutta ja kiinnostavaa. Seurata tarkemmin aikaa ja trendejä. Kaikkea. Oikeasti en jaksa kiinnostua kaikesta uudesta ollenkaan vaan poimin sekä uusista ja vanhoista jutuista tasan ne asiat, jotka tuntuvat omilta. Osa päätyy tänne ja osa ei. Hyvä kysymys onkin, että miksi yhtään minkään pitää päätyä yhtään minnekään. Tähän itselläni ei ole mitään tyhjentävää vastausta antaa, mutta ehkä parilta yleiseltä keskustelupalstalta voi löytää analyysin jos toisenkin niin halutessaan. Olen pyöritellyt asiaa suuntaan jos toiseenkin, mutta en ole saanut päätettyä mitään lopullista, blogin pitäminen kun on samanaikaisesti sekä kivaa että ihan typerää. Se antaa ja ottaa, ilahduttaa, ärsyttääkin joskus. Vaa'ankieli on pitkään keikkunut jossain siinä plussan ja miinuksen välillä, mitenköhän sen saisi käännettyä sinne positiivisen suuntaan pysyvästi ?

52 kommenttia:

  1. Miksi yhtään minkään on syytä päätyä yhtään minnekään...
    Itse koen asian niin, että esteetikkona on kivaa löytää sieltä sotkuisen arjen keskeltä niitä kauniita asioita, joita voi rajata arjen ulottumattomiin. On ihanaa että muutkin etsivät niitä. Monesti pieni epätäydellisyys saa ne hehkumaan. Se on sellaista aitoutta, joka tekee tällaisista blogeista mielenkiintoisia. Jos haluan seurata aikaa ja trendejä, teen sen ihan toisaalla. Tahdon seurata tapoja nähdä, huomioita ja estetiikkaa, ja sen takia luen blogiasi.
    Kiitos ihanasta blogista ja kommenteista joita jätät minun blogiini. Diagnoosini sinulle on joulun jälkeinen välitila, joka menee kyllä ohi itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän itsekin sen ymmärrän, että blogien suosio perustuu osittain juuri siihen epätäydellisyyteen ja aitouteen, siihen, että ihan tavallisesta arjesta ja elämästä voi löytää niin paljon kiinnostavaa ja kaunista. Ja visuaaliset asiat ovat minullekin tärkeitä, joten ymmärrän estetiikan kaipuun ja tarpeen oikein hyvin, sekä sen etsimisen että tarjoamisen. Tätä kirjoittaessani taas tajuan, että miten tärkeästä asiasta on kyse, minulle. Ja tajuan, miten tärkeää blogeissa esiintyvä vuorovaikutus voi olla. Kiitos kaunis, Anna !

      Poista
  2. Anna kirjoitti niin kauniisti, etten voi kuin ilmaista yhtenevän mielipiteeni :) Älä stressaa, bloggaa silloin kun huvittaa ja asioista joista itse haluat jotain sanoa. Omannäköinen blogi on aina kiinnostavin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, bloggaamisen pitäisi olla mukava harrastus eikä aiheuttaa stressiä ja suorittamispakkoa, ainakaan silloin kun sen tekee vapaa-ajallaan ilmaiseksi. Eri asia toki on, jos se muuttuu työksi, silloin oletettavasti paineitakin on enemmän.

      Ja ehdottomasti samaa mieltä tuosta viimeisestä asiasta ! Persoonalliset, pitäjänsä näköiset blogit viehättävät eniten. :)

      Poista
  3. Sammaa mieltä kuin ylläolevat Tuia ja Anna...Ei tämän työstä tarvi käyvä saatikka ressata. Ollaan vaan ilosia toistemme erilaisuuvesta :)

    VastaaPoista
  4. Ihan yhdyn edellisiin kommentoijiin!
    Nimenomaan pieni säröisyys, omannäköisyys, arki ja tunteet - niitä täältä blogista haluankin lukea. Muotilehdistä luetaan sitten ne viimeiset trendit ja katsellaan "mallinukkeja", täältä nimenomaan sitä tunnetta, että voi vaikka samaistua johonkin kirjoittajaan joskus :)

    Kiitokset kivasta blogista ja jatka vaan samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikeastaan tarkoittanut, että sinänsä haluaisin muuttaa blogin sisällöstä tai tyylistä mitään, kunhan vain olen pohtinut tämän kaiken pointtia ja samalla miettinyt, että pitäisikö jotain muuttaa ja miksi ? Miettinyt omia motiivejani ja sen sellaista :)

      Kiitos ja kiitos samoin !

      Poista
  5. Tämänlainen postaus on yleensä edeltänyt sitä että blogi siirtyy kohta portaalin alle. Mielestäni on aika mielenkiintoista että suomalainen blogimaailma lähes kokonaisuudessaan jo bloggaa jossakin yhteisössä. Onko näin käymässä myös sinun blogillesi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa omalla lukulistallani olevista blogeista ei bloggaa missään portaalissa tai yhteisössä. Listani ulkopuolisia blogejakin on varmasti kymmeniä tuhansia, joten en nyt sanoisi, että suomalainen blogimaailma lähes kokonaisuudessaan siirtynyt erilaisiin yhteisöihin :) Itse ymmärrän ihan hyvin, että tuntuu houkuttelevalta ajatukselta alkaa saada palkkaa sellaisesta asiasta, jonka on aiemmin tehnyt ilmaiseksi. Monille varmasti ne lisätulot ovat ihan tarpeenkin, esimerkiksi opitotuki ei ole kummoinenkaan. Eri asia toki on, että miten portaaliin tai johonkin blogiyhteisöön siirtyminen vaikuttaa blogin sisältöön. Todettu on, että toisilla se vaikuttaa ( joskus valitettavan paljonkin ) ja toisilla sitten taas juurikaan ei. Vastaus kysmykseesi on kuitenkin, että ei. :)

      Poista
    2. Minua ei oikeastaan haittaa blogien yhteisóllisyys tai kaupallisuus. Hyviä blogeja jaksaa seurata olivat ne sitten portaalin alla tai ei. Jáin sinun blogiasi aikanaan seuraamaan käyttämäsi nikin takia, tunnen kaksi Petriina-nimistä henkilöä:) Olikin melkoinen yllätys huomata että bloggaat kotikaupungistani. Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

      Poista
    3. Ok, ymmärsin kommenttisi vähän väärin :))) Olemme siis samaa mieltä, yhteisöllisyys ja kaupallisuus eivät automaattisesti huononna blogia.

      Naantali-kuvia taitaa ollakin täällä melko paljon :) Ja kiitos samoin sinulle !

      Poista
  6. Olen Annan kanssa samaa mieltä.
    Tekee silloin kun huvittaa ja kirjoittaa siitä, mikä tuntuu mukavalta.
    Se rosoisuus on hyvästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, näinhän sen ainakin pitäisi olla , tekee silloin kun huvittaa. Vaan jos ei huvita ? ;)

      Poista
  7. Oletko sä Petriina käynyt mun päänsisällä kurkkimassa??? Mun ajatukset oman blogini suhteen on näet just nyt vähän tämänsuuntaisia... Puit sen hyvin sanoiksi, mitä itse olen bloggaamisestani miettinyt. Päätöksiä en ole vielä tehnyt, mutta tuntuu että jotain muutosta tähän hommaan minun täytyy tehdä, sillä nykyisellään koen bloggaamisen vähän väkisin vääntämiseksi...äh, en tiedä.
    MUTTA toivon että sinä et lopeta. Tämä on lempiblogejani, ja olen kokenut kuvasi ja postauksesi kiinnostavina ja luen ne aina mielelläni...Ymmärrän, että kuvaaminen ja bloggaaminen vie aikaa, ja etenkin jos haluaa tehdä sen huolellisesti ja hyvin se vaatii jo panostustakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole, vaikka olen harjoitellut ajatustenlukutaitoa jo pitkään ! :D Uskon, että tällaisia ajatuksia tulee kaikille, pitkään blogia pitäneille ainakin. Olen jopa sitä mieltä, että on oikein hyväkin vähän ajatella asiaa syvemmin, miettiä omia motiivejaan ja ajankäyttöään suhteessa muuhun esimerkiksi tai pohtia kehittämiskohteitä. Miettiä, että missä menee se raja, paljonko voi ja kannattaa laittaa aikaa ja vaivaa tähän harrastukseen.

      Ja kiitos kaunis :)

      Poista
  8. Yhdyn edellisiin kauniisiin sanoihin. Pidän blogistasi kovin paljon, tämä on just hyvä. Ymmärrän tuskasi, itse mietin joka päivä kun en saa omaa blogia aikaseksi päivitettyä ollenkaan. Vaikka haluaisin, ja tekisin siitä about Silkin ja Sametin tyylisen -pidän siis samoista asioista ja tunnelmista mutta en saa aikaseksi toteuttaa postauksia. Kuviakin on varastossa mutta kun ei niin ei. Toivon kovasti että jaksat jatkaa bloggailua, pliis älä lopeta.

    Ihanaa vuoden vaihdetta ja toivottavasti pääsen jatkossakin inspiroitumaan sinun blogistasi juuri sellaisena kun se on. Ps. Ja yritän itsekin ryhdistäytyä ja alkaa naputtelemaan jotain blogin tynkää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olipa ihana kommentti !

      Itsekin toivon, että voisin ajatella tämän olevan just hyvä. Mutta kun en ajattele vaan en kuitenkaan pysty asialle oikeastaan tekemään mitään. Käytän tähän jo juuri sen ajan, joka tähän on käytettävissä. Toistaiseksi kuitenkin jatketaan kuten tähänkin asti, uskoisin. Ihanaa vuodenvaihdetta sinne myös ! Kerrothan sitten, kun saat jotain aikaiseksi !

      Poista
  9. Hei älä koskaan ikinä muutu, pysy vain sellaisena kuin nyt olet

    :DD

    Pah, paitsi että mä painin ihan samojen asioiden kanssa. Mä mietin, että lähtisikö kehittelemään blogia seuraavaan sfääriin vai antaisiko vaan olla. Vai jotain siltä väliltä. En tiedä! Mieli tekisi enemmän, mutten toisaalta oikein tiedä mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, ihan kamala ajatus, jos Ruusutapettia muuttuisi joksikin muuksi ! :D Ei vaan, tottakai muutosta tapahtuu ajan myötä kaikille, se on jopa ihan suotavaakin. Mutta missä määrin, mihin suuntaan ja millaisella panostuksella, se lienee oleellista.

      Poista
  10. Tää on jännä maailma! Sellainen outo, josta ei oikein saa otetta. Kun ei varmuudella tiedä, onko siellä ruudun takana joku toinenkin, vai ei? Kuka lukee ja kuka ei? Merkitseekö omat hengentuotteet kenellekään mitään, vai ei? Ja miksi merkitsisi? Miksi MINÄ olisin niin merkityksellinen, että juuri MINUN kannattaisi jatkaa tätä kirjoittamista? Tai miksi kukaan olisi kiinnostunut kuvistani? Ja onko tämä kaikki uhratun ajan veroista?

    Asioita, joita jatkuvasti pyörittää päässään, mutta joihin ei koskaan saa vastausta.

    Mä mietin joskus, että mun blogi on pitkäkestoisin yhtäjaksoinen harrastus, joka mulla on ikinä ollut. Pisin ja laajin kirjallinen työ, jonka olen koskaan kirjoittanut. Pahimmassa tapauksessa se tulee häviämään joskus kuin tuhka tuuleen. Ääh!

    Sitten mä tulen lopuksi aina siihen lopputulokseen, että koska olen blogini kautta tutustunut ainakin kouralliseen aivan ihania ihmisiä, joista osan olen tavannut livenäkin (ja voin kutsua heitä oikeiksi ystävikseni), on tämä varmaan edelleen plussan puolella. Välillä en keksi mitään kirjoitettavaa, mutta juuri kun huomaan miettiväni tuskaisena postaustahtia, tiedostan olevani jälleen itseni suhteen väärillä urilla.

    Toista ei voi neuvoa, mutta haluan kannustaa sua jatkamaan, koska mun mielestä blogimaailmasta puuttuisi paljon, jos sun blogia ei olisi!!! Ja mä toivon jatkolta samanlaista elämänmakuista tyyliä. Ei aina voi olla uutta sanottavaa tai uutta kuvattavaa. Elämä on joskus tylsää, ja sekin voi näkyä blogissa. Ja mitä tulee siihen kaupallisuuskeskusteluun, jota käytiin toisaalla, niin mun mielestä sä kuulut just niihin The Bloggareihin, jotka tekee sen tyylillä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamen tuolle ensimmäiselle kappaleelle. Ja sille, että elämä ON joskus tylsää ja sekin saa näkyä. Mitenköhän sitä välillä oikein harhautuu ajatuksissaan niin pahasti ? Ehkä pitäisi ajatella vähemmän.

      Toista ei voikaan neuvoa, mutta lohduttaa kovasti kuulla, että muillakin on kaikenlaisia ajatuksia tämän harrastuksen mielekkyydestä ja muustakin tähän liittyvästä, kuten esimerkiksi juuri tuosta kaupallisuudesta, joka tuntuu kovasti puhuttavan edelleenkin. Itse olen huomannut, että harkitsen aikaisempaa tarkemmin mitä kirjoitan vai kirjoitanko mitään jostain tykkäämästäni jutusta, maksamaton mainoskin kun tuntuu närästävän lukijoita joskus liikaa, maksullisesta nyt puhumattakaan.

      Kiitos, ihanainen ! :)

      Poista
  11. Älä myy itseäsi millekään portaalille! Liian moni hyvä blogi on mennyt ihan pilalle pelkän mainostamisen takia. Lopeta mielummin kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni asia ei ole ihan noin yksioikoinen, moni blogi on myöskin säilynyt joko samanlaisena tai ainakin tarpeeksi samanlaisena kuin ennen portaaliin siirtymistä. Enkä ole itse mitenkään mainostamista vastaan, jos mainos on linjassa blogin muun sisällön kanssa, niin mikä ettei. :)

      Poista
  12. Petriina! Itse olen löytänyt blogit (siis lukijana) vasta n. pari vuotta sitten. Törmäsin sattumalta sinun blogiisi googlettamalla Odd Molly. Pidän blogistasi TOSI paljon, se on ainoa blogi, jota jaksan säännöllisesti käydä kurkkaamassa. En osaa kuvailla tarkemmin, mutta se on ainoa löytämäni blogi, joka ei ärsytä jollain tapaa... siis siitä ei kuulla läpi hirveä materialismi, pinnallisuus ja itsensä esille tuomisen tarve. Sinun tapasi kirjoittaa miellyttää, kuvat kauniita, jutut vaihtelevia. Kiva on, että on välillä niitä vaatepostauksia, niistä saa inspiraatiota oikeesti, (oon keksinyt monta kivaa juttua niistä itsellenikin), kuvat, ruokaohjeet + muu "pohdinta" kivaa. Toivon todella, että jatkat blogiasi! Ymmärrän kyllä, että välillä tulee taukoa, eikä joka päivä halua kirjoittaa, mutta näin juuri on hyvä!

    Ja totta kai on hyvä, että blogeja on erilaisia, eikä minun lukijana tarvitse ottaa siitä pulttia (ja ennen kaikkea seurata sitä), jos jollakin on aikaa ja haluja päivitellä blogiaan vaikka parikin kertaa päivässä, siitä vaan. Mutta siis pointtini oli, että toivottavasti Silkkiä ja samettia-blogi pysyy jota kuinkin samanlaisena kuin mitä se nyt on, ja postailet ainakin välillä jatkossakin! Kiitos blogistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että jätit viestiä, nimettömät lukijat kun tekevät sitä melkoisen harvoin ! :) Mukava kuulla, että olet saanut täältä itsellesi jotain, se lienee blogien perimmäinen tarkoitus, jakaa asioita muiden kanssa ja ehkä siinä samalla inspiroidakin, toivottavasti.

      Ja eiköhän täällä keikuta totuttuun tapaan jatkossakin. Kunhan vain oli pakko sanoa ääneen muutama mieltä vaivaava asia :)

      Poista
  13. Blogikriisi iskee pitkään bloganneeseen väistämättä. Tsemppiä sen kanssa! Itsekin mietin kirjabloggaamisen mielekkyyttä, kun tuntuu etten osaa tuoda blogiini mitään uutta enkä kirjoittaa sen kummemmin kuin muutkaan. Mutta sitten mietin, että bloggaaminen tuo lopulta kuitenkin iloa. Toivottavasti sinullekin!

    Ja on totta, että valokuvata voi ilman blogiakin, mutta toisaalta on ihana nähdä hienoja ja innostavia valokuvia julkisesti. Pyydänkin, että jatkat blogiasi. Minulle sinun blogisi on rakas. Viihdyn täällä.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se taitaa iskeä, jotenkin lohdullista. Vaikea vain kuvitella, että muut, taitavat ja kokeneet bloggaajt ( kuten Lumiomenan Katja ) kokisivat samalaisia ajatuksia :)

      Kiitos <3

      Poista
  14. Niin tuttuja juttuja blogin suhteen! Mietin kesällä ihan samaa paljon ja postauksien väli oli pitkä. Ja samanlaisia ajatuksia on ollut nytkin, kuuluu varmaan asiaan välillä kyseenalaistaa mitä tekee ja miksi.
    Pidän blogistasi ja olisi tosi sääli jos lopettaisit, koska blogisi on persoonallinen ja uniikki aarreaitta monesta aihepiiristä. Kauniit valokuvasi inspiroivat paljon! Eiköhän into palaa kun päästään kohta kevääseen ja saadaan valoa valokuviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kyseenalaista säännöllisin väliajoin kaikenlaista, miksi en siis tätäkin. Yleensä kuitenkin kyseenalaistaminen poikii jotain, jonkinlaisen muutoksen ainakin.

      Uskon itsekin siihen, että kunhan tämä talviaika tästä helpottaa palaa into moneenkin vireillä olevaan asiaan, kuten esimerkiksi Kallismaan remonttiin ja uuden makro-objektiivin kanssa kuvaamiseen. Odotellessa ! :)

      Poista
  15. Samoja ajatuksia täälläkin! Sen uuden, ajankohtaisen ja mielenkiintoisen sisällön luominen pohditutttaa. Toisaalta ajattelen, että olen lähtenyt tekemään tätä omien mielenkiintojen ja valokuvauksen pohjalta. Koetan ajatella sitkeästi, että jos lukijoita tulee sillon tällöin lisää, (vaikka kommentteja ei niinkään), se on jo merkki, että joku näitä mun kuvia käy katsomassa. Jostainhan se "palkka" ja ilo täytyy saada, muuten bloggaus ei ole mielekästä.

    Toivottavasti saamme lukea blogiasi vielä jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään valokuvistasi tosi paljon, mielestäni tasan pelkästään ne ovat hyvä syy pitää blogia ! :) Ja tässä se tärkein kai olikin pähkinänkuoressa: se, että ilahduttaa muita pitäen siitä mitä tekee.

      :))

      Poista
  16. Bloggaaminen on tietyllä tavalla älyttömin harrastus, joka ihmisellä voi olla ja ehkä just sen takia sitä ei kannata miettiä järjellä :) Niin kauan, kun se tuntuu kivalta, niin kauan kuin saat mielihyvää siitä, etät kirjoitat sun ajatuksen bloggeriin ja valitset ne omasta mielestäsi kauneimmat kuvat meidän katsottavaksi, sun kannattaa tätä tehdä. Aina ei tarvita järkeä? :) Eíhän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai varmaan pitäisikään miettiä järjellä, mutta minkäs teet :)) Eikä aina ole tuntunut kivalta, vaan pakkopullalta, siksipä osittain nämä pohdinnat. Ehkä tämä tästä sitten kuitenkin selvenee. Tai on osittain selvinnytkin jo.

      Poista
  17. Minua miellyttää blogeissa eniten niiden aitous, se, että ne ovat tekijänsä näköisiä. Itselleni boggaaminen on kommunikaatiota muiden ja myös itseni kanssa. Vähän kuin päiväkirja, jonka sisältö spontaanisti peilaa elämäni pintaa. Aloitin aikoinaan muiden toivomuksesta ja suhtauduin vähän epäluuloisesti koko hommaan. Päivääkään en tekisi tätä jos se tuntuisi raskaalta tai joutuisin pohtimaan sen mielekkyyttä, bloggaan omaksi huvikseni ja se, että muut käyvät blogissa vierailulla on ihana bonus ja hieman mysteerikin. Minusta vähän tuntuu, että jos alkaa liikaa ajatella sisältöä, edustavuutta, ajankohtaisuutta tms, menettää aitouden ja spontaanisuuden. Olen huomannut, että monet blogit köyhtyvät ja muuttuvat persoonattomimmiksi kun ne menevät jonkin portaalin alle ja alkavat edustaa jotain muuta kuin kirjoittajaansa. Yksi bloggaamisen hyvä puoli minulle on sekin, että tulee kuvattua enemmän. Tsemppiä pohdintoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä siitä, että liikaa harkittu sisältö kostautuu erityisesti aitouden ja persoonallisuuden menetyksenä eikä liiallinen pohtiminen todellakaan johda automaattisesti mihinkään parempaan oikeastaan missään asiassa.

      En bloggaa pelkästään omaksi huvikseni, vaikka se ehkä olisi kaikkein helpointa. Kyllä toivon, että näistä jutuistani on iloa muillekin :) Välillä vaan sitten tulee mietittyä sitä, että onko tästä iloa yhtään kenellekään. Ja mielestäni ei ole yhtään mysteeri, että sinun blogissasi käydään. Tykkään siitä itsekin kovasti, se on yksi viime aikojen löytöjäni :))

      Poista
  18. Sulla on ihana ja uniikki blogi! Tiedän tunteen blogikriisistä ja bloggailun järkevyydestä. Toisaalta, tarvitseeko bloggailua ottaa niin vakavasti? Oishan omaa blogia kiva kehittää ja olla hyviä juttuja, mutta ois kiva, että siinä säilyisi rentous ja mukavuus. Siispä, miksei bloggailisi ihan omalla painollaan silloin, kun jaksaa ja sellaista juttua, kun sattuu tulemaan.

    Ja toi vitkuttelu kuuluu munkin kehittämiskohteisiin... Onnea ensi vuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaan tarvitse ( eikä kannata ) ottaa vakavasti tätäKÄÄN asiaa, mutta minkäs teet. Välillä tulee näitä hetkiä ja jaksoja, kaikenlaisten asioiden suhteen,

      Hih, kiva, että joku luki postauksen alunkin ! Kerro, mitä tuolle asialle oikein voisi tehdä ?! :)

      Poista
  19. Parhaita on blogit joissa ei keikuta trendiaaltojen harjoilla! Kriisit tulee ja menee, niille ei vaan voi mitään :)

    Minulle lukijana kävisi mainiosti jos blogisi jatkuisi samaan tyyliin, en osaa sanoa mitä poistaa tai mitä lisätä. Tai ehkä vaatepostauksia enemmän kun tykkään tavastasi pukeutua.

    Ja vitkuttelu on paheena täälläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmaan tulee ja menee, näyttäisi näitä olevan " onneksi " muillakin... :)

      Toiveesi on kuultu :) Lupaan tehdä ainakin yhden vaatepostauksen ensi viikolla, olen kotona päiväsaikaan, joten kuvaaminen onnistunee ainakin jotenkin. Tää on muuten yksi jännä juttu, toiset aina toivovat vaatejuttuja ja osan mielestä ei typerämpää voisi kuvitella :D Omasta mielestäni kauniit vaatteet ovat osa arjen estetiikkaa, siksikin siis aivan välttämättömiä !

      Poista
  20. Sulla on vaan ihana blogi. Lukijana toivon sen jatkuvan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ihana anonyymi ! Ja kiitos, jatkoa varmaankin seuraa, muodossa tai toisessa :)

      Poista
  21. Auts. Osui nilkaan tuo asioiden siirtely... olen niin loistava siinä ja siihen pitää tulla muutos! Ehdottomasti kehittämiskohteisiin siis täälläkin. Kiitos herätyksestä. ;)

    Ja blogiasiat. Tuntuu olevan kovasti liikkeellä tätä blogitutkiskelua. Mulla ei jostain syystä viime aikoina niinkään, mutta joskus olen näitä asioita pyöritellyt kovastikin päässäni. Täähän on varmasti ihan luonnollista kaikille bloggaajille aika ajoin. Ja ois varmaan outoa, jos ei koskaan näitä juttuja miettisikään? Minäkin toivoisin, että jatkat kuten tähänkin asti. Vaikka välillä tuntuu, että hommassa ei ole mitään mieltä, niin sitten mieluummin pieni breikki..? Itse on vaikea kuvitella elämää ilman jonkinlaista bloggaamista, siitä on tullut niin osa elämääni. Tulevasta en tiedä, joten menen päivä kerrallaan sen kummempia suunnittelematta. Ja varmasti pitäisi panostaa enemmän blogiin, parempiin kuviin jne. mutta elämäntilanne ei ainakaan nyt salli sitä.

    Ihanaa uutta vuotta! Toivottavasti bloggauksen kipinä löytyy jälleen ja saldo kipuaa plussan puolelle. :)

    VastaaPoista
  22. Asoiden siirtäminen ei tosiaan ole missään mielessä hyvä, ainakaan siis sellaisten asioiden, jotka on tehtävä joka tapauksessa.

    Varmaan jo useammassakin kommentissa on tullut esille se, että tällainen pohdiskelu on varsin yleistä, ainakin aika ajoin. Oma pähkäilyni on vaan kestänyt melkoisen pitkään. Hassua on kuitenkin se, että kun sai sanottua asian ääneen, niin heti helpotti :))) Ja kyllähän ainakin minä olen omaan blogiini kasvanut kiinni, että kaipaisin varmasti hetken kuluttua takaisin.

    Kaikkea hyvää tulevaan vuoteen myös sinne !

    VastaaPoista
  23. Hei, toivon, että jatkat blogin pitämistä! Se erottuu positiivisesti edukseen sisustus- ja vaateblogitarjonnassa, ehdottomasti!

    VastaaPoista
  24. Petriina, olenko kloonisi;-) Pohdin kaikkea tätä heti kun vain tulee pienikin hetki ajatella. Olen nyt ollut tässä tilassa niin asioiden/tavaroiden kuin myös blogini suhteen. Olen välillä niiiin kyllästynyt, että olisi kauheaa, jos joku näkisi pääni sisälle, näkisi ajatukseni...

    Nyt olen ottanut tähän oudon fatalistisen kannan eli odotan sitä suurta merkkiä, joka vaqhvistaisi minulle, mihin todella haluan panostaa, sillä pakko myöntää, että ainkin minulta bloggaaminen vie yli täyden työpäivän ja välillä tunteja myös viikonlopuista...

    Näillä breikeillä, joista nytkin yksi luhyt menossa, yritän jäsentää, missä mennään. Se on ainakin varmaa, että tämän joululoman aikana meillä on tehty isoimpia päätöksiä kuin koskaan aikaisemmin, mutta mikään niistä ei koskettanut blogia. Nyt siis ajattelen, että kun jatkan vain blogin pitämistä, selviän kaikesta uudesta, mikä tapahtuu vuonna 2013....On vaarallista, jos liian paljon muuttuu yhdellä kertaa: Tästä on olemassa ihan stressitestikin. Kun otin kauan sitten samana vuonna avioeron, jätin suunnittelemani talon, merenrantapitäjäni, urani, kaiken...kävin testissä ja sen mukaan minun piti olla kuollut!

    Toivotaan, että aika kirkastaa kaiken pohtimamme meille. Mitenkään en voi kokonaan sulkea blogiani, sillä en halua antaa omaa, tulevaa virallista nimeäni pois, mutta voin jäädä ikuiselle lomalle tms.

    Näissä ajatuksissa toivotan sinulle antoisaa vuotta 2013!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, tuossa kommentissasi sivuat juuri sitä asiaa, miksi pidän tällaista blogia: aika ei millään riittäisi esimerkiksi kirjablogin pitämiseen. Sinä olet vielä niin tuottelias ja jaksat aina vastailla kaikkiin kommentteihin ajatuksella, kiitos sinulle !

      Ja kyllähän blogin pitäminen myös antaa jos ottaakin ! Älä nyt ainakaan tee mitään sen suhteen, uskon kyllä, että selvä merkki siitä lopettamisesta kyllä sitten tulee jos on tullakseen.

      Leena Lumi on nimenä ihana <3

      Kaikkea hyvää tähän vuoteen sinne myös !

      Poista
  25. Asioiden siirtely on vähän liiankin tuttua. Itse en saisi mitään tehtyä ilman viimetippaa ja deadlineja. Plus siihen päälle tapa haalia kaikkea muuta.Pääasia kait, että homma on sillä tavalla balanssissa, ettei kurkkua kurista? :)

    Mitä bloggaamiseen tulee, luulen, että jokainen bloggaaja kokee jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän kriiseilyä.. Riippumatta siitä, kuka on. Tunteja kuluu ja homman mielekkyyttä tulee mietittyä usein. Samoin sitä, että pitäisikö tuota kehittää johonkin suuntaan. En kyllä osaa vastata siihenkään, ainoastaan tiedän sen, että pidän blogistasi juuri sen omaperäisyyden (sulla sellaisia juttuja, mitä keltään muulta en löydä), kauniiden kuvien ja fiiliksen vuoksi. Lomaahan tästä voi tosiaan ottaa, mutta se lopettaminen kokonaan... osaisitko? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos tuntuu, että välillä kurkkua kuristaa, kun tekemistä kasaantuu niin paljon ? :D Mä olen kanssa kova haalimaan juttuja ja aloittamaan kaikenlaista, mutta varsinkin ikäviä hommia lykkään tosi mielelläni just sinne tappiin asti, vaikka tajuankin samalla, että olisi paljon parempi saada se juttu alta pois asap. Olen myös aikaoptimisti, kuvittelen ehtiväni ja jaksavani vaikka mitä. Huoh.

      En varmaan osaisi lopettaa, olisin siinä tapauksessa jossain puuskassa sen tehnytkin jo :)) Ja tosiaan, varsinkin pitkään blogia pitäneelle tällainen ajattelu on varmaankin melko tuttua, mulla vaan on kestänyt tämä pähkäily liian pitkään. Jotenkin nyt tuntuu kuitenkin siltä, että se asia on toistaiseksi käsitelty ja jäsennelty :)

      Kiitos, ihana ! <3

      Poista
  26. Hyvä jos asia tuntuu nyt helpommalta ja jäsennetymmältä. Luulen että tuollainen pähkäily ja itsensä epäily kuuluu jokaiselle luovalle ihmiselle ( ja ihanan luovahan sinä juuri olet, valokuvasi ja tekstisi kertovat enemmän kuin uskotkaan) ja onneksi (kai?) se menee ohi. Luovuus voi lisääntyä ja kasvaa vain kriisien kautta. Jos joskus lopettaisit se olisi iso menetys täällä blogimaailmassa. Kuvasi ovat äärimmäisen kauniita, niin luonnosta kuin vaatteistasi ja täältä saa inspistä ja ideoita... En ole verbaalisesti hyvä selittämään näitä asioita, ne vain ovat. Projektejasi, myös niitä keskeneräisiä on kiva seurata. Aikaoptimisteja kai me ollaan kaikki, arki ja väsymys vaan joskus seisoo tekemisen edessä. Niin se vaan menee. Katselen täällä itse vielä joulun jälkeistä siivoa ja kaaosta, vaan silti istun rennosti aamutakissa ja syvennyn siihen mistä tykkään....suomalaisten naisten ihaniin blogeihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu kyllä :))

      Olen vasta hiljattain tajunnut, että perusluonteeltani olen vahvasti luova. Siihen kun yhdistää vahvan analyyttisen ajattelun, niin mitä muuta voi odottaakaan kuin jatkuvaa pohtimista ;) Ja olen samaa mieltä, kriisit eivät ole missään tapauksessa negatiivinen asia läheskään aina, vain niiden kautta voi voimistua ja oppia uutta.

      Kiitos ihanasta kommentistasi ja kaikkea hyvää sinulle tähän vuoteen !

      Poista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !