JUHANNUSRUUSUJA ( ELI LIIKAA VAIHTOEHTOJA )

 Pähkäilen siis edelleen tupaan tulevaa tapettia. Ykkösvaihtoehtoa, eli sitä ruskeaa Juhannusruusua ei saa, se on loppu, finito, slut eikä se ole edes painojonossa, vaikka sellaistakin informaatiota Pihlgren & Ritolalta jossain välissä sain. Mutta josko joku muu väri olisi sittenkin ihan ok ? Esimerkiksi tuo ylin vaaleansininen on ihanan raikas, vaikka sinistä en alunperin ajatellutkaan laittavani. Tupa on melko matala ja yksi pitkä seinä on tarkoitus jättää paljalle hirrelle, joten vaalea väritys ei sekään olisi huono juttu. Toisaalta uskon siihen, että vaikka kaikista vaihtoehdoista iskisi seinään minkä tahansa, lopputulos olisi vähintäänkin kelvollinen. Kaikissa tähän asti nähtävillä olleissa kappaleissa on oma viehätyksensä ja toivoisinkin, että huoneita olisi enemmän, jotta useampaa vaihtoehtoa voisi laittaa esille. 

Tapetinpaloja on teippailtuna vähän sinne tänne, kotona ja Kallismaalla. Kohta pitäisi tehdä lopullinen päätös, mutta valitse näistä nyt sitten...

AAMULLA KELLO KUUSI

Valo on ihana asia iltaisin, mutta melkein vielä parempi asia se on aamuisin. Kupillinen kahvia ja hetki aamuauringossa parvekkeella omissa ajatuksissa, sen miellyttävämpää tapaa aloittaa päivä kaupungissa en keksi. Aamutuimaan voi toki käydä myös lenkillä, asia joka sekin on kokeiltu ja hyväksi havaittu . Mutta jos valita saa, niin ennemmin se kahvi ja ajatusten lepuutus istuen, tosin huomenaamulla olisi tarkoitus rykäistä lenkkipolulle jo kuuden maissa. Saas nähdä, käynnistyykö kone ihan niin aikaisin. Kupillinen kahvia pitää ainakin saada alle, joko parvekkeella kukista ja auringosta nauttien tai sateen sattuessa seisaaltaan keittiössä ryystettynä. Aamustani ilman kupillista kuumaa ei tule nimittäin yhtään mitään. Muita kahvin orjia ?

FAVOURITE HAPPINESS

Otsikko ( joka on lainattu luvan kanssa ihanasta Akaasian alta - blogista ) kertonee kaiken oleellisen. Kuvista puuttuvat tosin kaikki ne ihmiset, joita ilman mikään ei ole mitään. Mutta muuten, tässä se on tiivistettynä.

OLISIN JÄÄNYT

Vaan ei voinut mitään, kotiin oli palattava kesken viikonlopun. Sen lattiamaalin hajun kanssa on kohtuullisen vaikea elää. Ja muutenkin, ilman keittiötä on vähän hankalaa. No, tulipahan hankittua paluumatkalla sekä ruohotrimmeri että uusi ruohonleikkuri tänään hajonneen tilalle. Kuvasta varmaan hyvin näkee, että molemmat ovat enemmän kuin tarpeen. Viikossa kaikki tarpeeton näet kasvaa vähintään kolmekymmentä senttiä, halusit tai et. Onneksi myös sekä ruusut että marjapuskat näyttävät kohtuullisen elinvoimaisilta. Juhannusruusu voi jopa niin hyvin, että sen keskellä oleva omenapuu taitaa jäädä ihan paitsioon. Toisaalta, ihanaa, että edes joku kasvaa ja kukkiikin. Kunhan välttämättömistä rakennuksiin kohdistuvista remonteista päästään, alan toteuttaa pihaan liittyviä ajatuksiani, joita on pikkuhiljaa alkanut viritä. Maatiasperennoja, omenapuita ja niittykukkia, muutama marjapensas ja pieni kasvihuone, niistä on täydellinen puutarha tehty.

KULTARANNASSA

Minulla oli eilen ilo tutustua yhteen tunnetuimmista kotikaupunkini nähtävyyksistä, Suomen tasavallan presidentin kesäasuntoon puutarhoineen. Alkukesä ei ole ehkä puutarhan puolesta paras mahdollinen, mutta saimme kuitenkin nauttia kukkaloistostakin. Bonuksena tähän aikaan vuodesta pääsee kukkulan huipulle itse päätaloa ja sen pihaa ihailemaan. Itse Villa Kultaranta oli yllätyksekseni melkoisen pieni, mutta sen tilukset taasen vastaavasti huimasti mielikuviani suuremmat. Ja näkymät Naantalin vanhaankaupunkiin ovat huikeat. Alfred Kordelin totisesti tiesi, että millainen paikka kannattaa kesähuvilalle hankkia.

Tykästyin paikkaan kovasti ja ajattelin jonain myöhäiskesän perjatai-iltana raahata koko perheen paikkaa tutkimaan. Kotimaista lähimatkailua parhaimmillaan, perille kun pääsee vaikka kävellen tai pyöräillen. Puistossahan voi vierailla omatoimisesti perjantaisin klo 18-20  ( ajalla 1.6 - 31.8. ), muina viikonpäivinä ( ti-su ) paikkaan pääsee tutustumaan opastetun kierroksen kera. 

TOUKOKUU 2013

Vuoden ehkä odotetuin ja ihanin kuukausi on takana. Tervetuloa kesä ja kärpäset !

REMPPAREALITYA

Se pitkään puhuttu ja pähkäilty navettaremontti on alkanut. Se tarkoittaa siis sitä, että Kallismaan pihalle on kaivettu vallihautaa x metriä ja että ne 104 myyränkoloa ovat ihan pikkuruinen kasa multaa verrattuna kekoihin, joita tanner on täynnä tällä hetkellä. Navetta siis nostetaan, suoristetaan, salaojitetaan ja sille tehdään kokonaan uusi vesikatto. Homma on alkanut tämän viikon maanantaina maankaivuulla ja betonianturoiden valulla. Kauhistelin alussa remppakustannuksia, mutta nyt kun näin, että miten paljon hommia on jo tehty ja miten paljon niitä on vielä tekemättä, kuluihin uppoava summa ei enää tunnu niin älyttömältä. Terassin perustuksetkin tulevat tehtyä samalla.

Kuvista varmaan näkee hyvin, että miten välttämätön remontti on. Katto on ihan laho ja koko tölli oli aivan vinksallaan ja painunut. Harkitsimme myös navetan ( osittaista ) purkamista, mutta paikan kokonaisuuden ja pihan vuoksi päätimme kuitenkin säästää sen kokonaisena. Onneksi olen löytänyt asiantuntevan remppamiehen, jolla on hyvä näkemys asioista ja lisäksi vielä harvinainen kyky pysyä aikataulussa. Mielenkiinnolla odotan, että mitä remppa tekee pihapiirin koko ilmeelle. Ei se ainakaan huononna sitä, vaikka tämän hetken tilanne näyttääkin aika mielenkiintoiselta. Navetta  ikään kuin leijuu ilmassa multakasojen ympäröimänä.

Muutakin remppaa on tehty. Mies on ahkeroinut vuorokauden verran ( minä tietysti vain join kahvia ja otin valokuvia ) lattioiden kimpussa. Loputkin korvikelattiat on purettu ja sekä tupa että porstua ovat saaneet uutta maalia pintaan. Ensi viikolla homma toivottavasti jatkuu samoissa merkeissä. Lattiamaalin kuivumisen odottaminen on nimittäin ehkä ärsyttävintä, mitä vastaan on tullut toistaiseksi.