WAPPUA !

Nettiyhteys töksähtelee, mutta jos se edes sen verran toimisi, että saisin toivotettua hyvää vappua kaikille. Täällä grillataan ja skoolataan todennäköisesti sateessa, mutta ei anneta sen haitata. Wappua, everyone !

FRILL DRESS, VIHDOIN

Tämän viikon ilot: pitkään etsitty mekkonen sopivassa koossa, pari laatikollista istutettuja orvokkeja, juoksukoulun ensimmäinen kerta, muutama puhdas ikkuna ja maailman söpöin turkoosi pallogrilli takapihalla. Huomenna on valitettavasti työpäivä, mutta onneksi ensi viikko on lyhyt: vappu ja pari päivää vanhaa lomaa takaavat sen. Tosin loppuviikko saattaa vierähtää vähän epämieluisemmissa tehtävissä: auringonpaiste nimittäin paljastaa kaikenlaista mielenkiintoista kotimme siisteystasosta. Jakelin täälläkin taannoin niitä Marttojen ohjeita, mutta olen mitä ilmeisimmin unohtanut itse noudattaa niitä. Suursiivouksen jälkeen olisi varmaan hyvä aloittaa ( taas ) uusi elämä sillä(kin) saralla ?

Mekko Odd Molly ( 2ndhand ). Koko on kolmonen, vaikka yleensä OM:N vaatteista kakkonen on sopiva. Aika niukka mitoitus siis tässä uudemmassa versiossa ainakin.

YKS JAKKU

Mainostin jo aikaisemminkin, että vanhojen, pieneksi jääneiden vaatteiden hilloaminen kannattaa silloin tällöin. Ilahduin tänään ihan suunnattomasti, kun vanha kirppislöytöjakku sujahti päälle ihan kevyesti. Alle mahtui hyvin pari toppiakin. Jees ! Tämä jakku on just sopiva niille ihanille auringonpaisteisille ja lämpöisille ilmoille, jotka ovat aivan nurkan ( tai kuunvaihteen ) takana ja joista ollaan saatu pientä esimakua viime päivinä.

Olen siis onnistunut siinä tavoitteessani, jonka asetin kumiankkaprojektin alussa. Mahdun vihdoin vanhoihin vaatteisiini. Parit farkut ovat vielä jäljellä tavoitevaatteiden pinossa, mutta niillä ei ole mikään kiire. Loppusuoralla siis ollaan, tosin se onkin sitten melkoisen pitkä suora, tarkoittaen loppuelämän painonhallintaa. Postaustoiveita on tullut tähän painonpudotusasiaan liittyen ja olenkin aikeissa asiasta ( taas ) jotain kirjoitella. Inspistä siihen hommaan voin hakea hyvän olon lisäksi vaikka tuolta vaatehuoneesta, melko monta vanhaa lempparia nimittäin odottaa uusintakierrosta !

PÄIVÄ KUVINA

Juon kanelilla maustettua rooibosta ja katselen päivän kuvia. Jos aina aurinko paistaisi aina kuten tänään, olisin onnellinen, joka päivä. Vai tottuisikohan siihen, kuten kaikkeen muuhunkin hyvään ? Joka tapauksessa paljon kivoja asioita mahtui tähän päivään, siivekkäitä, kaksipyöräisiä, kimmeltäviä, kauniita ja vikkeläjalkaisia ainakin. Oikein mukava viikon lopetus ja uuden aloitus. Hyvää alkavaa viikko kaikille muillekin !

KEVÄÄN EKAT JA FACEBOOKISTA VÄHÄN

Krookuksia ! Aurinkoa ! Paljaat jalkakäytävät ! Pressanpihvejä grillissä ! Keväthehkutusta tuppaa joka tuutista, mutta kun se vaan on niin ihanaa. Niinpä siis minäkin muiden joukossa hehkuttelen kyseisiä asioita.

***

Facebookista muutama sananen. Kiitos Nannan perustaman supermukavan laihisryhmän, roikun nykyään Facebookissa aiempaa enemmän. Siksipä blogin Facebook-sivukin on alkanut päivttyä näitä Bloggerin sivuja hiukan tiuhemmin. Aikakapeikko ja iPhonen kuvien siirtyminen netin kautta suoraan  koneelle ovat helpottaneet päätöstä lisäillä kaikenlaisia pikkujuttuja vain Facebookiin. Jotenkin se tuntuu tällä hetkellä vaivattomammalta tavalta päivittää blogisivuja, vaikka ilmeisesti osa sitä paikkaa vierastaakin. Täältä löydät kuitenkin esimerkiksi tämän blogin sivut ja hakutoiminnolla sitten tietenkin paljon, paljon muuta mukavaa.

NOIN PUOLIVÄLISSÄ

Viikko, huhtikuu ja kevät ovat noin puolivälissä, jos joku ei ole huomannut ! Myös tuo Onnellisuusprojekti-kirja on noin puolivälissä ja joudun hiukan miettimään, että luenko sitä loppuun ollenkaan. Varmaankin pitäisi, vaikka selväksi on jo tullut se, että sen lukeminen ei ainakaan minusta tee yhtään onnellisempaa. Pikemminkin mietin omaa saamattomuuttani sitä lukiessani, kun en itse kykene lähestymään omaa elämääni noin systemaattisesti pitkien listojen ja käskyjen kera ja kehittämään sitten itseäni, kotiani, raha-asioitani ja ihmissuhteitani niiden mukaan. Ennemminkin kuin varsinaisen onnellisuuden etsimisestä tässä kirjassa onkin kyse kirjailijan halusta ottaa niskalenkki omasta tyytymättömyydestään sinänsä täydellistä elämäänsä kohtaan. Rouva Rubin toteuttaa itseään kirjailijana, on miljonääri ( tai ainakin sellaisen vaimo ), on saanut kaksi ihanaa tytärtä ja asuu perheineen Manhattanilla.  Hän myöntääkin heti alussa, että hänellä on kaikki, mitä toivoa voi, hän vain ei osaa arvostaa sitä kaikkea yltäkylläisyyttä elämässään. Sinänsä tietysti ihan hienoa, että ymmärtää oman ( turhan ) tyytymättömyytensä ja pystyy sitä käsittelemään ja analysoimaan. Omasta mielestäni sen ei kuitenkaan pitäisi olla jatkuvaa suorittamista ja täydellisyyteen pyrkimistä vaan enemmänkin ajatustyötä asioiden ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi. Kaikessa ei tarvitse yltää huippusuoritukseen, onnellisuudessakaan. Riittävän hyvän pitäisi riittää.

***

Yksi juttu ei muuten enää ole puolivälissä ! FB:ssa eilen hehkutinkin, että KA-projekti alkaa olla loppusuoralla. Jees ! Ihanaa, ihanaa mahtua vanhoihin vaatteisiin. Nyt se on todistettu, että pieneksi käyneitä lemppareita kannattaa säästää. Minua ainakaan juuri nyt ei huvita vaatehankinnat, joten ilolla vetelen päälle kaikenlaista "uutta" omasta vaatekaapista. Olen vähän kuin lapsi, jonka lelut on piilotettu hetkeksi ja joka tauon jälkeen saa ne käsiinsä. Ihan kuin olisi tosiaan pino uusia vaatteita käytettävissä :))

Lupaan palata tähän. Mutta nyt, hyvää viikon noin puoliväliä jokaiselle !

KEVÄTVERMEITÄ JA -MIETTEITÄ

Kaivoin eilen the Kevätvaatteen eli trenssin esille. Aurinko paistoi, joten lasitkin tarvittiin. Jalkaan kumpparit ilman villasukkia ja pitsiä kaulaan. Tänään trenssin olisi saanut vaihtaa sadetakkiin, mutta viis siitä.  Melko lämmintä on kuitenkin ollut ja loput lumet hupenevat ihan silmissä, vihdoin ja viimein. Tätä on niiin odotettu !

Ja niitä mietteitä, ihan arkisia, kevääseen liittyviä. Kerättiin eilen lasten kanssa iso muovikassillinen roskia tästä meidän kadunpätkältä. Vartissa oli kassi jo täynnä, valitettavasti. Miksi ihmeessä ihmiset heittelevät kadulle roskansa ? Roskiksia riittää kyllä, niitä on melkein joka kadunkulmassa. Ja jos jaksaa kantaa sen täysinäisen paikkauksen mukanaan, niin miksi ei sitä tyhjää ? Jalkakäytävien reunat miinoittavista koiranjätöksistä ei sen enempää, mutta sanottakoon sen verran, että en yhtään ihmettele aiheen pysymistä yleisönosastojen top kympissä tähän vuodenaikaan.

Miksiköhän muuten kylmä kevätsade ei yhtään haittaa lenkkeilyä niin paljon kuin kylmä syyssade ? Tunnin pyrähdys tänään ei haitannut yhtään, syys- tai lokakuussa villit hevosetkaan eivät olisi saaneet minua ulos. Valolla on ihmeellinen voima, ei tarvitse edes olla sitä paistetta, kun kaikki on jotenkin paljon mukavempaa. Ilmoittauduin jossain kevätpuuskassa esimerkiksi juoksukouluun, syksyllä ei moinen käynyt edes mielessä, vaikka sama kurssi järjestettiin silloinkin.

Yksi varma kevään merkki on hyppynaru. Meillä on hypitty kaikenlaista ja tultu siihen tulokseen, että äitikin tarvitsee oman narun. Yksi pitkä, hyvä narukin olisi hyvä olla. Ja twist-kuminauha, jonka käyttöä yritin epätoivoisesti selittää tyttärelle. Oman lapsuuden kevät tuli vasta, kun jalkaan sai laittaa polvarit ja virittää sen kuminauhat. Vieläköhän salmiakit onnistuisivat ilman solmuja ?

Laukku on vintage Russell & Bromley. Kiitos Tuia, löytösi on ollut hyvässä käytössä !