AIKA HARMAISSA

Tämä melkoisen harmaa asu oli kiva, mutta huh, miten hankala se oli kuvata. En onnistunutkaan siinä kovin hyvin, joten hämäyksen vuoksi tein pari kollaasia, jotka vielä koristelin ;) Valon vähyyden ja epämääräisen mallisten vaatteiden harmia tuotti jälleen kamera, tuo kapine, jota nykyään kutsun vanhaksi rouskuksi. Hyvin tuo rousku on palvellut tähän asti, mutta nyt kieltämättä odotan yhdestä alan liikkeestä pakettia saapuvaksi aika kovasti...

Harmaa ja musta kuuluvat syksyyn ja talveen jostain syystä, vaikka oikeasti ne kirkkaammat värit varmasti piristäisivät paljon paremmin juuri tässä kohtaa vuotta kuin esimerkiksi kesällä. Hameeseen pukeutuminen sentään vähän keventää yleisvaikutelmaa, pitäisikin löytää muutama kiva sukkispari lisää, jotta jotain tällaista settiä tulisi pidettyä enemmänkin. Olen tainnut vihdoinkin saada farkkuöverit, johan sitä on ehditty odotellakin !

Neuletakki kirppikseltä, hame ja kengät 2ndhand, koru Etsystä

JUST ONE

VÄHÄN TYYLISTÄ ( JA SEN VIERESTÄ )

Pääsin tai jouduin, ihan kummin vain, tänään hengailemaan yksin kaupungille. Ohjelmassa oli kaikenlaisia pakollisia hankintoja lapsille, pikaisella aikataululla, joten reissua ei voinut millään välttää. Kaiken puuhan ja ystävän tapaamisen ohella jäin miettimään ( kunnallisvaalien ja hyväntekeväisyyden lisäksi ) näkemieni ihmisten (vaate)tyyliä ja sitä, että miksi jonkun tyyli viehättää kovastikin ja toisen sitten taas ei yhtään. Totesin, että erilaiset tyylit voivat olla varsinkin miellyttäviä, kunhan jotkut kriteerit täyttyvät: tietty harmonia yleisilmeessä ja persoonaalliset yksityiskohdat tekevät paljon.  Samoin se miellyttää,  että kaikki ei ole viimeisimmän muodin mukaista, vaan että omaan makuun uskalletaan luottaa. Kaikkien ei tarvitse todellakaan näyttää samalta, vaikka ajan henkeä haluaisikin seurata ! Klassisuus toimii myös aina, kunhan sen muistaa höystää. Pienikin omanlainen juttu voi muuttaa ilmeen persoonalliseksi ja kiinnostavaksi.

Itse poimin vaatetukseeni juttuja sieltä täältä, fiiliksen mukaan. Yksityiskohtia on paljon, varmaan liikaakiin  jonkun mielestä, mutta se ei haittaa yhtään. Pääasia on, että asu tuntuu omalta, viihtyisältä ja sellaiselta, että sitä ei tarvitse ajatella hetkeäkään päällepukemisen jälkeen. Rönsyjä saa ja pitää olla, hiukan ainakin, ja niiden vastakohtana jotain selkeyttä, yleensä simppelit farkut. Töitä varten ei onneksi tarvitse hankkia mitään erityistä, työnantaja kun tarjoaa tasapäistävää  pyjamatyyliä meille kaikille. Puolensa siinäkin.

*edit. asiaa tyylin vierestä sittenkin joskus toiste !

PERJANTAITUNNUSTUKSIA

*haahuilin kirjastossa tunnin ja valitsin lopulta viikonlopun kirjan kannen perusteella
*huiviaddiktioni ei osoita paranemisen merkkejä
*pidän erityisesti portugalilaisista punaviineistä, niissä on luonnetta
*huivien lisäksi rannekorut ovat vastustamattomia

*pelkään jo valmiiksi huomista, erityisesti keltaisten kassien legioonaa ja niitä kantavia ihmisiä

*ostin tänään pitkästä aikaa maitosuklaata, itselleni

*juon ihan liikaa kahvia enkä keksi, että miten voisin vähentää sitä

*blogikriisi ei ota hellittääkseen

*en ole arkiaamuisin mitenkään parhaimmillani

*...enkä arki-iltaisin myöskään

*mahdun melkein yksiin tavoitefarkkuihini, jees !
*taulut odottavat edelleen ripustamista portaikkoon ( olemme kohta asuneet tässä puolitoista vuotta )

Ja lisää tunnustuksia seuraa:

Ihanaiset Tyylitellen-blogin Anna, Made in Lakeus-blogin Marika, Koti 1898- blogin Anu, Sari, Kirsikka ja Pikku pikku ovat muistaneet minua tällaisella:

Kiitos !

Eteenpäin laitan tämän Mirkalle, joka kirjoittaa monet omista ajatuksistani selkokielelle ja jonka huumorintajusta diggaan ihan erityisesti 

 Sinille, jonka blogi on ihanan lempeä

Marjukalle, joka kuvaa kauniisti arjen iloja

Sarille , joka on ehtymätön ideapankki

ja mukavalle Nonnalle, jonka luona ajattelen aina vähän vihreämpiä ajatuksia

Ekstrat menevät Nannalle, joka aiheuttaa usein pakonomaisia käkätyskohtauksia 

sekä Rillalle, joka on livenä yhtä viehättävä kuin mitä bloginsa antaa ymmärtää.

Kivaa perjantai-iltaa kaikille ! Minä aion herkutella kikherneillä ja fetajuustoilla sekä kiskaista kupuuni tuon lasillisen portugalilaista, työviikon kunniaksi.

VIELÄ OLISI HETKI AIKAA...

...käydä antamassa äänesi täällä. Kiitos ! :)

Palaan myöhemmin edellisen postauksen kommentteihinne, nyt lähden luistelemaan. Tytär lupasi opettaa äitiä. Katsotaan, miten käy.

OIKEAN RUOAN OHJEET

Luin parisen vuotta sitten Michael Pollanin kirjan Oikean ruoan puolesta, joka oli varsin järkeenkäyvä ja selkeä opas yksinkertaiseen, hyvään syömiseen. Syöminen kun tuntuu noin ainakin teoriassa olevan valtavan monimutkaista puuhaa kaikkine tutkimustuloksineen ja väittämineen. Tunnustan ainakin itse tuskailleeni useammankin ruokaa koskevan artikkelin tai uutisen ääressä, ja välillä on tuntunut siltä, että vaikka söisi mitä ja miten ja milloin niin aina on joku juttu pielessä. Paras ohjenuora on tähän asti ollut se, että riittää kun syö 80 %:sesti oikein. Enää ei tarvitse kuin miettiä, että mitä tuo oikein  oikein pitää sisällään...  Pollan tiivistää omat ajatuksensa aiheesta kirjasessaan Oikean ruoan ohjeet (  Syöjän käsikirja ) ja ainakin minun on helppo olla samaa mieltä. Viisi sanaa riittää hänen mielestään ohjeistamaan hyvään syömiseen, noin periaatteessa:

Syö ruokaa.

Sopivasti.

Lähinnä kasviksia.

Bingo ! Aika yksinkertaista. Toki hän laventaa ajatuksiaa sitten lisää, mutta kirjan pääsanoma on tuossa edellä mainittu. Älä syö mitään, mitä isoisoäitisi ei tunnistaisi ruoaksi. Vältä tuotteita, joiden ainesosia kolmasluokkalainen ei osaa lausua . Osta ruokasi marketin reunimmaisilta hyllyiltä .  Vältä tuotteita, joissa on yli viisi ainesosaa.  Syö vain sellaisia ruokia, jotka ennen pitkää mätänevät . Syö värejä .  On parempi syödä yksijalkaisia ( kasveja ja sieniä ) kuin kaksijalkaisia ( lintuja, ei ihmisiä ! ) ja parempi syödä kaksijalkaisia kuin nelijalkaisia ( lehmiä, sikoja ja muita nisäkkäitä ). Syö makeaa luonnollisessa muodossa. Älä tankkaa autoasi ja itseäsi samassa paikassa. Mitä vaalemapi leipä, sitä lyhyempi elämä.  Syö vähemmän. Tuossa muutama suoraan kirjasta poimittu varsinainen ohje, joita on helppo noudattaa. Lisäksi Pollan puhuu vahvasti lähi- ja luomuruoan puolesta, elintarviketeollisuutta ja lisäaineita sekä ruoankaltaisia valmisteita vastaan. 

Kirja on lyhyt, ytimekäs ja helppotajuinen ja allekirjoitan sen jokaisen ajatuksen. Omassa ruokavaliossani olen pitkään painottanut kasvisten syöntiä, ajatuksella " kohtuus kaikessa, paitsi kasvisten syönnissä ".  Erityisesti ylimääräisten höttöhiilareiden karsiminen on tuonut lisää kasviksia ruokavalioon ja tällä hetkellä kasviksia menee sellaiset 700-1000 g päivässä. Se voi kuulostaa paljolta, mutta itse asiassa tuon määrän saa helposti kasaan syömällä yhden kasvisaterian päivässä, vaihtamalla aamupuuron smoothieen sekä perunan tai riisin esimerkiksi uunijuureksiin tai muuhun lämpimään kasvislisukkeeseen ja iltapäivän välipalaleivät esimerkiksi kasvismunakkaaseen. Toimii minulla eikä ole turhan monimutkaista vaan yksinkertaista, maistuvaa ja värikästä. Bonuksena pitää todeta, että kumiankka vihaa kasviksia syvästi. Hienoa !

YESTERDAY'S SUN