YÖK, EN SYÖ !

Monen vuoden tauon jälkeen jouduin valitettavasti tänään kohtaamaan vanhan viholliseni kanaviillokin. Olen inhonnut kyseistä ruokaa kouluajoista lähtien, sen limaista keltaista koostumusta ja lölleröisiä kanapaloja. Ja ihan yli hilseen menee se, että ruoka maustetaan mustaherukkahillolla. Ei ihme, etten juurikaan pidä tumman violetin ja keltaisen yhdistelmästä ! Muita kestoinhokkeja ovat tilliliha ( hei haloo, tilli on kalamauste ! ), maksalaatikko ( vasrinkin niillä pulleilla, poksahtelevilla rusinoilla ), kesäkeitto ( maidossa lilluvia pakastevihanneksia, uuh ! ) ja hernekeitto ( tarvitseeko tästä sanoa sen enempää ? ). Urheasti yritin maistaa sitä kanaviillokkia, laihoin tuloksin. Onneksi olin ennakoinut tilanteen ja ladannut lautasen lähes täyteen parsakaalipaistosta ja hapankorppuja. 

Ja kyllä, en minäkään pidä siitä, että lapset ( tai aikuiset ) ronklaavat ruoan kanssa, mutta suon kaikille kyllä sen, että joistain mauista ei vain kertakaikkiaan voi pitää. Itse olen sitä ikäpolvea, jonka oli pakko syödä aina kaikki, mitä lautasella oli ja sitä traumaa en halua omille lapsilleni. Hauskoja sattumuksiakin tuon ajan kasvatus on tuottanut. Esimerkiksi neuvokkaana esikoululaisena olin kerran laittanut inhoamani herne-maissi-paprikat esiliinani kengurutaskuun, kun hoitajien pakottava silmä vältti. Vihannekset pomppivatkin sitten muutamaa päivää myöhemmin iloisesti pitkin kylppärin laittioita, kun äiti oli ladannut pyykkikonetta. Taisin saada aikamoiset nuhteet. Armas sisareni taasen kaatoi kerran kalakeiton lautaseltaan läpinäkymättömään maljakkoon. Äiti ihmetteli kovasti, kun tuoreet tulppaanit kuukahtivat niin äkkiä... :-D Syyn taisi vielä saada niskoilleen joku muu.

Onko teillä muilla, oletettavasti täysikasvuisilla ihmisillä myös, ruokainhokkeja ? Ruokalajeja tai makuja, jotka eivät vain yrityksestä huolimatta mene alas ? Jotain, joka näyttääkin jo niin epäilyttävältä, että ei tee mieli edes maistaa ?

Ja niin, kuvan mansikkasalaatti ei mitenkään muuten liity aiheeseen paitsi olemalla ruokaa !

KESÄRUOKAA

Parasta kesäruokaa ovat ehkä Rymättylän pelloilta hetki sitten nostetut siiklit ja tuore kala kera voikastikkeen. Grilliruoista parasta tällä hetkellä on voilla ja parmesanilla maustettu kokonainen grillikana ja grillissä paistettu pizza. Grillisstä tehty pizza on itse asiassa hyvin lähellä parasta pizzaa, jota olen koskaan saanut. Pohjasta tulee juuri oikeanlainen, rapea ja hiukan hiiltynyt. 

Paras pizzapohja

500 g vehnäjauhoja
500g  durumvehnäjauhoja
1 tl hionoksi jauhettua merisuolaa
6 1/2 dl kädenlämpöistä vettä
1 rkl sokeria
1 pussi kuivahiivaa

Liuota sokeri ja kuivahiiva veteen.  Laita jauhot ja suola kulhoon, tee keskelle kuoppa, johon kaadat nesteen. Sekoita keskeltä reunoille päin, kunnes taikina alkaa muodostua. Muotoile taikina käsin palloksi ja nosta pallo työlaudalle. Vaivaa käsin, kunnes taikina on sileää ja kimmoisaa. Ripottele päälle jauhoja, peitä kelmulla. Anna levätä 15-20 min. Kun taikina on hiukan kohonnut, jaa se osiin ja kaulitse n. 5 mm paksuiksi pizzapohjiksi. Repäise alumiinifoliosta uuniritilälle sopiva pala, öljyä ja jauhota se. Nosta pohjat foliolle. Laita haluamasi täytteet pohjalle ja paista 250 asteisessa uunissa folion ja ritilän päällä n 10 min. Jos mahollista, paista pizzat pizzakivenpäällä.

Ohje on Jamie Italiassa kirjasta ja sitä on hieman muunneltu. Tästä satsista tulee aika monta pizzaa, ohjeen voi hyvin ainakin puolittaa.

VILLEJÄ LUPIINEJA

Lupiineista tulee aina mieleen kesäklassikko, J. Karjalaisen Villejä lupiineja .  Muutenkin J. Karjalaisen musiikki sopii tällaiseen aurinkoiseen ja letkeään kesätunnelmaan, siinä vain on juuri sitä oikeanlaista fiilistä.

Löytyykö muita faneja ? Vai mitä musiikkia teidän pitää kuunnella kesähelteellä ?

AMYN TAPAAN

Tavoistani poiketen julkaisen jotain ihan muuta kuin yleensä. Tämä sisustus vaan on kertakaikkiaan ihan täydellinen. Ruskeaa ja valkoista väreillä höystettynä, vanhaa ja uutta, suoralinjaista ja rönsyilevää, simppeliä ja koristeellista, yksityiskohtia ja selkeyttä. Ihan täydellinen minun makuuni siis.

Kuvien lähde apartment therapy . Koti on Amy & David Butlerin. <3

KESÄ JA KÄRPÄSET

Nihkeä ja ärtynyt sekä laiska bloginpitäjä täällä hei ! Ihanaa toki on, että on aurinkoista, mutta jatkuva nahkea olotila ärsyttää ihan älyttömästi. En saa muuta aikaiseksi kuin käydä töissä ja hoitaa pakolliset muut kuviot.  Meillä on vielä sairastettu ja pari viime päivää on mennyt tiiviisti neljän seinän sisällä. Remonttijuttuja pystyy onneksi nykyään selvittämään netin kautta hyvin, ja kaikenlaiset tapettivalikoimat ovatkin tulleet tutuiksi lähiaikoina, samoin erilaiset keittiökaapit. Ja onneksi, onneksi on keksitty pakastin ja virkistävät kylmät juomat, joista omenan ja vihreän teen makuinen juoma on suosikkini jääkahvin ohella. Sen tankkaaminen alkaa huomenna, kunhan vain saan jääpalat pakastettua !

KESÄKUU

Valoisaa sunnuntai-iltaa kaikille ! Ihana, aurinkoinen ja lämmin viikonloppu alkaa olla takana. Minä olen kuitenkin istunut koneella koko illan ja yrittänyt pähkäillä keittiön muutosta. Huh, että voikin olla vaikeaa miettiä kalusteiden sijoittamista ja kaappitilan maksimointia silloin, kun tilaa on minimaalisesti joka suuntaan. Samalla olen funtsinut sitä, että miten ihmeessä perheasuntoihin edelleen tehdään pieniä keittiöitä ?  Huoh.

***

Kirppiskysely on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille ! Seuraavaksi voisin laittaa gallupin pystyyn asioista, jotka kirppiksillä ärsyttävät. Veikkaan, että ketutuskärjessä ovat likaiset ja rikkinäiset vaatteet ja älytön hinnoittelu. Itse olen ainakin lopen kyllästynyt kellarilta haiseviin vanhoihin vaatteisiin, joissa on mojova hintalappu. Mrrr. Ymmärrän, että vaikkapa ihan uudesta trendikkäästä vaatteesta voi pyytää hintaa ihan reilusti, mutta että haisevista,vanhoista kivipestyistä Blueberry-merkkisistä miesten farkuista vuodelta -83 pyydetään 15 € niin se alkaa mennä yli hilseen. Tai että joku tuo likaiset bikinit myyntiin... Näitäkin on nähty, valitettavasti. Onko teillä muilla jäänyt joitain "helmiä" mieleen ??? Pitänee joskus ottaa kamera mukaan kierrokselle ja ikuistaa parhaat !

HOPOTIHOI

Hevosaiheet viehättävät minua jostain syystä. Siksipä en voinut vastustaa tätä hatturasiaa sen nähdessäni, se sopii niin hyvin muiden vanhojen kaakkien seuraan.  Rasiassa ei toistaiseksi säilytetä yhtään mitään, se on vain koristeena. Oikeastaan en edes tiedä, mitä sinne laittaisin. Ehkäpä huiveja tai koruja ? Kaapin tuunauskin on  vielä kesken, enkä oikein tiedä, millainen se on valmiina. Saatan hioa tumman pinnan siitä kokonaan pois.

Anteeksi tuunaus-sanan käyttö.  Ja oikeasti, kertokaa mitä muuta sanaa voisi käyttää sen sijaan. Kunnostaminen ei käy, koska kaappi on uusi. Muokkaaminen viittaa jotenkin funktion muuttamiseen. Uudistaminen ? Apua !