torstai 30. elokuuta 2012

PAINONHALLINNASTA JA HYVINVOINNISTA ( TAAS )


Meille kaikille kesän jälkeen uuden elämän ( taas ) aloittaneille  kaivelin arkistojen kätköistä tämän, jo aiemmin kirjoittamastani postauksen pätkän muistutukseksi siitä, että miten homma oikeasti toimii. Huomaan itse ainakin tekeväni ylilyöntejä suuntaan jos toiseenkin melkoisen helposti, siitäkin huolimatta että tiedän varsin hyvin seuraavat painonhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset asiat :


Pysyvän painonpudotuksen ennustajat ( Patrick Borgin mukaan, muokattuna ):

* hyvinvointi: tähän vaikuttaa se, miten on laihduttu. Hyvinvoinnin parantaminen


a) tuntuu hyvältä . Tässä kohti pitää miettiä, että kuinka paljon elintapoja voi muuttaa mukavuusalueelta ( liikaa ) poistumatta. Ainakin omalla kohdallani on pitänyt hiukan siirtyä mukavuusalueeltakin pois, mutta sekin onnistuu, kun oikeasti sisäistää, että miksi näin pitää tehdä. Katso seuraava kohta.


b) tarkoittaa muutoksia, joista voi pitää kiinni ( turha, mikäli ensimmäistä kohtaa noudatetaan hyvin ). Jos teet muutoksia, jotka  tuntuvat hyviltä, helpoilta ja osalta arkea, ne ovat jatkossakin sitä. Jos taas teet asioita, jotka vaativat vahvaa itsekuria, selkeitä sääntöjä, kieltäymyksiä ja ponnistelua , ennuste ei ole hyvä pitkällä aikavälillä.  Ja tähänhän tähdätään ! Armollisuutta ja rentoutta syömiseen, sen ymmärtämistä, että aina tulee juhlia ja poikkeamia arjesta, kiirettä, keittiöremonttia, joulua. Ne vain hidastavat tahtia, mutta eivät pilaa kokonaisuutta. 


c) ei halua kuullakaan liian vähäisestä syömisestä ! Lihasta kuluu enemmän ja jaksaminen kärsii, jos energiaa saadaan liian vähän. Liian vähäinen syöminen saattaa myös sekoittaa luonnollisen näläntunteen kokemisen. Oma kokemukseni on, että liian vähäisestä  syömisestä tulee vain raivokas nälkä. Onko se yllätys ?! Malttia siis sekä treenien että syömisen tarkkailuun. 


d) vaatii välttämättömien ravintoaineiden saannin. Niiden puutos on puutos hyvinvoinnissa. Tyypillistä on liian vähäinen rasvansaanti ja mielestäni varsinkin naisilla myös liian vähäinen proteiinin saanti. Itse käytän Kalorilaskuri.fi  aina välillä parin viikon rykäyksin, lähinnä ravinnon laadun tarkkailun vuoksi. 

e) tarvitsee lisäksi muitakin mielenkiintoisia asioita , ne vievät huomiota pois liiallisesta painontarkkailusta ja syömisten vahtimisesta

f) lisäksi tarvitaan fyysistä aktiivisuutta, noin 6000-8000 askelta päivässä tai 30 min/ vrk riittää. Ei tarvitse rehkiä !


* voimavarat ja tyytyväisyys elämään-> hidas eteneminen ei vie voimavaroja, jolloin mielekkyys ja tyytyväisyys säilyvät  


Ei siis pitäisi olla mitenkään ylivoimaisen vaikeaa  seurata näitä  muutamia  ohjeita. Silti huomaan välillä sohvaperunoituvani ja  sitten välillä rehkiväni  yli   voimavarojeni, josta seuraa  pahimmillaan  rasitusvammoja   ja   vastustuskyvyn  laskua,  ja    varmasti   ainakin tympiintymistä treeneihin. Sen     verran sentään olen sisäistänyt, että  syötävä on  kunnolla,  joka        päivä,      vaikka      kuinka     mielisi     pudottaa     sen    kuuluisa     muutaman        kilo. Ruokapäiväkirjaa    kannattaa      mielestäni     kyllä    pitää   aika  ajoin    ainakin     muutaman      vuorokauden   verran,   mutta  sen   täyttäminen jatkuvasti   on aika   rasittavaa     ja aiheuttaa helposti sen,  että  syömisiä  tulee kytättyä   ihan   liikaa. Hyvänä   ohjenuorana   pidän   tätä  kuulemaani lausahdusta: Riittää, että syö 80 % :sesti oikein.  Itse      pyrin    siihen ,   että         arkiruokailut    menevät    suurinpiirtein     hyvin , viikonloppuisin    ja   lomilla   voi ja    pitääkin sitten     herkutella enemmän. Saisinpa vain liikkumiset    samanlaiseen    tasapainoon  kuin    syömiset  ,  riittävästi   hyvältä   tuntuvaa fyysistä rasitusta säännöllisesti,   lepoa unohtamatta.  30 minuuttia vuorokaudessa  pitäisi siis riittää. Ei se vaikealta kuulosta,    mutta miten sen toteuttaminen  on käytännössä niin älyttömän hankalaa ?


Psst. Uunikuivatut tomaatit paistetun halloumin ja salaatin kera ovat aika huippuja !
Psst 2. Hitsi, että menee taas hermot tähän Bloggeriin ! Mrrh.

22 kommenttia:

  1. huokaan ja kannatan...mulla on tuo 10kg liikaa..ei mee mollyn mekot päälle ja en tykkää niitä roikuttaa tangolla sievistelemässä..mulla se on se 18 pistettä painonvartijoiden laskujen mukaan, monipuolista ruokavaliota ja kilot karisee. Ei vaan saa ittestään irti, ei..nyt jos elämä tasottus muuttamisen jäljiltä niin parhaani teen että jouluna on 10kg laardia vähemmän! 3x viikossa koti astangajooga treeni siihen päälle, kaipaan joogaa ja nyt pitäs onnistua treenaaminenkin kun leikkaus sallii sen.
    Tsemppiä, miten se onkaan niin vaikeeta;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just se, kun ei sen pitäisi olla mitenkään ylivoimaisen vaikeaa ! Esimerkiksi juuri tuo liikkuminen, 30 minuuttia päivässä ei kuulosta kovinkaan paljolta. Mutta kaikki sen sijoittaminen aikatauluihin, vaatteiden vaihtaminen ja muu hässäkkä on jotenkin ihan ylivoimaista välillä.

      Tsemppiä sinnekin ! Jooga kuulostaa ihanalta !

      Poista
  2. Kuulostat niin ihanan fiksulta ja lempeältä laihduttamisen suhteen :) Armollisuutta, luonnollisuutta ja terveellisyyttä. Lempeää ja nautinnollista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyrin olemaan armollinen itselleni tässä(kin) asiassa, mutta se tarkoittaa hitaan etenemisen hyväksymistä, joka on tällaiselle kärsimättömälle luonteelle joskus vähän liikaa. :)

      Kiitos samoin !

      Poista
  3. Mä en ainakaan laihdu lempeällä tavalla grammaakaan. Vähän sellaista kärsimystä tarvin sen suhteen : ) Tuntuukin siinä vaiheessa mukavalta. Nyt olen lomien jälkeen vetäissyt viitisen kiloa ihan kertalaakista pois. Suoraan sanoen ratsaamalla vain kaiken ylimääräisen näppimisen pois ja pienentämällä annoskokoa + viininlipittäminen käytännöllisesti katsoen pois. Vaatteet solahtaa mukavasti päälle taas, oi sitä tunnetta!
    Tiedän, että saan ne takaisin ensi kesäloman loppuun mennessä, mutta sellaista se on : ) Nälkä kun lähtee syömällä (ja akka juomalla), heh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laihtuisit sä, mutta sä et jaksa odottaa ! :D Ja mä haluan siihen tilanteeseen, että mun ei tarvitse tehdä tätä uudelleen, piste. Haluaisin voida koko ajan hyvin, siihen tähdätään !

      Poista
  4. niin hyvin kirjoitettu! Komppaan sua! Pitää olla lempeä itselle. Ja ihmedieetit ei toimi pitkän päälle. Itse käytän kiloklubia.. Ihan vaan, jotta pääsee taas oikeille linjoille syömisten kanssa. Hyvään rytmiin pääsee aika äkkiä ja makeannälkäkin helpottaa ajallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmedieetit ei tosiaan toimi pidemmän päälle, mutta niillä voi päästä ihan hyvään alkuun. Olen itse ainakin sitä mieltä, että sellainen reippaampi pudotus alkuun motivoi kyllä jatkamaan. :)

      Kiloklubia en olekaan käyttänyt, olen rekisteröitynyt Kalorilaskuriin ja käyttänyt sitä aina aika ajoin. Makeannälkä ei mua vaivaa kuin ajoittain ja siihen auttaa sitten sokeri ! ;)

      Poista
  5. Petriina, ei nyt auta enää kova treenikään, kun polvi meni viime talven viikon yötä päivää lumitöissä, kun R. oli reissussa. Nyt täytyy olla malttia entistä enemmän, kun olen aiemmin viuhtonut pitkiäkin lenkkejä täällä rankoissa maastoissa. Saan pyöräillä, uida ja/tai hiihtää vaikka maapallon ympäri, mutta kävelyä tasaisella ja kiipeämistä, ei alastuloa. Mun puutarha on täynnä rinteitä! Onneksi on yksi lenkki, joka menee niin, että tasaista ja kun kiipeän vuorta, olenkin jo kotikadulla.

    En suostu luopumaan juustoista, en leivästä, en viikonlopun leffaherkuista eli viini, rypäleet, homejuustot. Tiedän jo aika tarkasti, mistä minulla kiikastaa, mutta paljastan sen vasta sitten, kun olen sen taas kerran testannut. Nyt on menossa mielen kääntäminen oikeaan suuntaan ja jos tulee tulosta, sitä on sitten syytä jatkaa.

    On niin väärin, kun en voi syödä mitä vain kuten nuorempana. Minulle tulee jo puutarhassa päivän aikana 10 000 askelta...Olen kulinaarinen persoona ja vihaan tätä ruokapelleilyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi tuota sinun polveasi ! Kävely kun on niin rentouttavaa ( vaikkakin syksyn tuulessa ja viimassa ei ehkä ihan niin rentouttavaa... )

      Kaikesta ei tarvitse eikä pidäkään luopua, mutta tokihan on niin, että joitain muutoksia on monen pakko ruokailuihin tehdä. Mulle on helpointa ollut luopua leivästä ja sen sellaisesta, toki täysjyväleipää syön aina aika ajoin. Rasvasta taas en voi luopua, muuten mikään ei maistu miltään... Koen syöväni ihan normaalisti enkä jää mistään muusta kuin viinistä paitsi ! :D

      Poista
    2. Kävin vahingossa vaa'alla ja nyt loppui kaikki sokeri elämästäni. Jätän karkkipäiväraon etten vain menetä elämänhaluani;-) Siis en syö karkkia, paitsi suklaata, mutta sitä etenkin talvella aivan liikaa.

      Polvi meni kuntoon tai ainakin kivuttomaksi eräällä luontaisvalmisteella, jolla on kyllä omat sivuoireensa, mutta ennen liikun kuin olen likkumatta. Eilen sain lenkillä sauvasta kärjen rikki, joten eikun uusia ostamaan. Hankin talviratsstushousut ja tällä viikolla on tarkoitus lähteä issikkavaellukselle lumiseen metsään tunneiksi.

      Juustoista en luovu, joten rasva jää elämääni kuten aina on ollut...

      Rakastan viiniä, mutta sekin on vain muutama lasi leffailtana valkohomejuuston kera. Näin toistaiseksi.

      Kävely suorastaan pitää mielen ja ruumiin kunnossa!

      Poista
    3. Olen vältellyt vaakaa jo pari kuukautta, mutta ensi viikolla otan itseäni niskasta kiinni ja aloitan taas.

      Kävely on hyvästä, samoin karkkipäivä ! :)

      Poista
  6. Yks mun lempiaiheista! Se vaan on just niin yksinkertaista, että painonhallinnassa ja hyvinvoinnissa määrää tärkeämpi juttu on laatu. Laatu ja säännöllisyys, sanoisin minä. Ja säännöllisyys tietysti sen takia, että aineenvaihdunta pysyy käynnissä.

    Heleppoo ku heinänteko siis! Vai onko... Öh. Ainakin teoriassa. Tsemppiä sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laatu ja säännöllisyys, siinähän ne tärkeimmät. Laatu on hanskassa, mutta se ( liikkumisen ) säännöllisyys on hakusessa. Helppoa tosiaan, ihan samalla tavalla kuin se, että syö vähemmän kuin kuluttaa :D

      Poista
  7. Mä olen koko kesän mutustanut jätskiä ja jossain vaiheessa mun maha näytti siltä kuin olisin raskaana, kehittelin jo kauhuskenaariot tuosta vaihtoehdosta ja piti oikein testata, mutta läskiähän se vain oli. ;) Jos syö jäätelön päivässä ja joskus lasten jämät jos eivät jaksa niin lihoaahan sitä.

    Mutta lähtee se aika nopeesti onneksi. Viikon olen nyt jättänyt herkut syömättä niin kilo jo lähti, vielä kaksi jäljellä - sitten olen taas siinä mun omassa missä haluan. :)

    Olen myös alkanut kulkemaan pyörällä töihin ja pakkoliikuntaa tulee myös kun lapsia opettaa pyöräilemään ja tuo vanhempi ku ajaa niin lujaa että pitää juosta perässä..vaan en jaksa, pitäs ottaa oma pyörä alle niin pysyis perässä. :D

    Mutta siis turhat vehnä ja sokerimössöt vähemmälle, enemmän kasviksia ja sopivasti liikuntaa - siinä mun laihis - tai siis elämäntapa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten perässä juokseminen on kieltämättä aika tehokasta :D

      Mun " laihis " on samantapainen, vaikka ei sillä, että olisin vehnää ja sokerimössöjä syönyt moneen vuoteen. Mutta toi sopivasti liikuntaa, se kohta tökkii.

      Poista
  8. Teoriassahan se on helppoa ko heinänteko, käytännön toteutus vähän tökkii.. GI-dieettistartin jälkeen palailtu taas vanhoihin huonoihin tapoihin, väsyttää ja naama kukkii. Kiitos tästä postauksesta, tänään teen parempia valintoja! Miten nuita tomaatteja tehdään, näyttää herkulliselta!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, teoriassa se on niiiin helppoa... tsemppiä vaan sinnekin.

      Tomaattien ohje löytyy jostain täältä, etsin sen sulle. :)

      Poista
    2. http://silkkiasamettia.blogspot.fi/2010/06/uunikuivatut-tomaatit.html

      Tuon osoitteen kanssa löydät ohjeen ! Ripsin näille viimeksi tekemilleni myös hieman balsamicoa, hyviä olivat niinkin :)

      Poista
    3. Kiitos kovasti, pitää kokeilla! :)

      Poista
  9. Kalorilaskuri on huippujuttu. Laihduin sen avulla 7-8 kg alkuvuonna, mutta sitte stoppasi. Toinen samanlainen olisi vielä edessä, kunpa jostain saisi innon. Tuntuu ettei itsekuri enää riitä, olin alkuvuonna ihmeen sitkeä. Onneksi sentään olen saanut estettyä kilojen palaamisen, jatkan sitten kun saan sopivan tsempin. Vanhoja vaatteitani kaipaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalorilaskuri on varsin hyvä ja informatiivinen, mutta siinä on riskinsä, että alkaa liikaa tuijotella lukuja. Plus se jatkuva punnitseminen ja merkkaaminen on aika työlästä. Mutta teen sitä silti aina aika ajoin, jotta pysyn kärryillä tässä hommassa !

      Mullakin on ikävä muutamaa vanhaa vaatetta. Osan olen laittanutkin jo kiertoon, mutta joitain olen säästellyt. Saas nähdä.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !