KARKIPÄIVÄ

Meillä on aika tiukat rajat makean syömisen suhteen. Ei mitään liian tiukkaa kuria kuitenkaan, herkkuja saa kyllä, ainakin kerran viikossa ja erikoistilanteissa. Vanhanaikainen karkkipäivä on käytössä, vaikka se ei todellakaan tarkoita sitä, että aamusta iltaan mässätään makealla niin, että lopulta ollaan aivan riehaantuneita ja pahoinvoivia. Viikollakin voin antaa pienen jälkkärin heti ruoan jälkeen, palan suklaata tai nokareen jätskiä. En halua tehdä makeasta mitään kiellettyä hedelmää, mutta täytyy sanoa, että olen huolissani siitä, miten paljon sokerisia herkkuja lapset noin ylipäätään syövät. Karkkia tunkee joka tuutista, ei tarvitse kuin mennä postiin, niin sielläkin myydään suklaata ja muita nameja !  Karkkikylvyn lisäksi kaikkialla tarjotaan sokeroituja jogurtteja, muroja, mehuja, limuja, energiajuomia... lista on lähes loputon. Jopa päiväkodissa välipalana saattaa olla pullaa. Hammasterveyden lisäksi huolettavat herkkujen köyhät ravintoarvot, lisäaineet, ylipaino, huonot ravitsemustottumukset myöhemminkin. Kauhulla katselen iltapäiväaikaan isompia koululaisia, jotka koulupäivän jälkeen menevät lähikauppaan ja tulevat sieltä ulos jättipakkaus limua ja pussi karkkeja tai sipsejä mukanaan. Mitä vähän isompana ? Kaljakeissi ja einespitsaa ?

Kuva on viime kesältä. Karkkipäivän kauppalista äidille :-) Ihan kaikkea en ostanut kuitenkaan. Tänäänkin herkkuina on muutama paprikarki ja yksi tikari per nuppi. Ihan maltillista siis.