keskiviikko 17. marraskuuta 2010

YSTÄVÄNI



Täyttelin vanhemman lapseni kanssa hänen kavereidensa ystäväkirjoja. Tällainen perinne on ollut jo omassa lapsuudessani ja kavelinkin esille oman vanhan ystäväkirjani, johon jostain syystä olen myös itse kirjoittanut ( tämä taisi olla ihan yleinen tapa, jos muistan yhtään oikein ). Hihittelin muutamille kohdille asianmukaisesti :-D

Nimet ja osoitteet toki olivat oikein, samoin syntymäpäivä ja sisarusten nimet. Lempiaineeni koulussa oli näköjään kuvaamataito ja soitin kirjan mukaan suutani ja puhelinta  ( sen ajan viatonta koululaishuumoria ;-) ) Tässä kohtaa tyrskähdin: Bätmän on ollut suosikkielokuvani ja eniten olen inhonnut poikia ja sotaa. Sodasta en tokikaan vieläkään pidä, mutta pojat nykyään ovat ihan jees ;-) . Lempivärini on ollut jo lapsena sininen ja herkkuruokani pinaattikeitto ( jota söin eilen ja jota syön myös tänään ).  Urheilijaihanteeni ovat olleet Lasse Viren sekä myöhemmin lisätyt Matti Nykänen ( oujee ) ja Roger Ruud ( who is this guy ??? ). Filmitähti-ihanteeni oli Shirley Temple, muistan keräänneeni hänen kuviaan ja ihailleeni Shirleyn kiharoita ja hymykuoppia loputtomasti. Ainoa harminaiheeni häneen liittyen oli se,  Pikku Prinsessan Saaraa hän ei kyseisessä elokuvassa muistuttanut yhtään. Paras lukemani kirja on ollut Viisikot ja muut kirjat on kirjoitettu perään ). Hartain toiveeni on ensin ollut saada koira ( tämä on yliviivattu myöhemmin ) ja sen tilalle on kirjoitettu tulla balettitanssijaksi. Eipä voisi nykyinen proosallinen ammattini olla kauempana prima ballerinan urasta, mutta eipä sisarestanikaan ole tullut hänen kovasti toivomansa ammatin edustajaa, nimittäin leipuria :-D. Tätä kirjaa oli hauska lukea. Mitäköhän sekin naapurin kiva ruskeasilmäinen poika mahtaisi sanoa, kun lukisi, että ekaluokkalaisena hänen hartain toiveensa on ollut perunamuusia  ja urheilijaihanteena Sato Bek ?

9 kommenttia:

  1. Ystäväni-kirjat olivat suuressa huudossa minunkin kouluaikaan. Sitten tulivat slämärit. Niitä on kyllä hauska lukea. Pitääkin kaivella omat esiin jostakin kätköistä! Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  2. Aivan loistoa! Mä muistan, että meillä kaikki tytöt inhosi poikia, sotaa ja väkivaltaa. Ja lisäksi jotkut käärmeitä.

    VastaaPoista
  3. Miia: tunnustan tietämättömyyteni, mutta mikä on slämäri ? Ja mukavaa loppuviikkoa sinnekin :-)

    Ninja: inhokkeja on näköjään ollut myös maksa ja sipuli ja joku Juha-ressukka :-D Ehkä se on ollut se sama tyyppi, jolta vedin pulpetinkannella huulen auki, kun se tuli moiskauttelemaan matikantunnin alussa ?

    VastaaPoista
  4. Pakko heti alkuun tuumaata, että ihanaa nostalgiaa :) Ystäväni-kirjat ovat hyvinkin muistissani ja taidanpa päivityksesi innoittaman kiivetä joululomalla lapsuudenkotini vintille niitä lukemaan ja samalla hieman muistelemaan. :)
    Hauskasti myös eri ikävuodet välittyvät ystävänikirjoista: Omalla vuosiluokallani ihanteena oli takuulla Matti Nykänen, Marja-Liisa Hämäläinen (ei vielä Kirvesniemi) tai ehkä Jari Puikkonen. Ja voi tuota naapurisi poikaa, jonka hartain toive oli "perunamuusia". Toivottavasti hänen toiveensa toteutui.

    VastaaPoista
  5. Kyllä vain, ihanaa nostalgiaa :-) Perunamuusi naurattaa vieläkin, voi toista !

    VastaaPoista
  6. Mä luin omia kirjojani vuosi pari sitten. Olin kirjoittanut Minusta ei koskaan tule -kohtaan "hammaslääkäri" :D

    VastaaPoista
  7. Hah hah haa, tätä ei voi muuta kuin nauraa! Naapurinpoika on luultavimmin tarkoittanut Emil Zátopekia, joka oli huipulla joskus 40-50 luvulla. Mitäs sisaresi sitten nykyään tekee ellei pyöritä pullia? :D

    VastaaPoista
  8. ^Joo, kirjoitusasu vain oli hiukan hakusessa ! Sisar kyllä pyörittelee pullia, maailman parhaita sellaisia, mutta vain vapaa-ajalla :-)

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !