sunnuntai 10. lokakuuta 2010

A


 Aamu on päivän paras hetki. Iso mukillinen maitokahvia ja rauhallinen puolituntinen ennen päivän tohinoita pelastaa päivästä paljon. Ilman omaa aamuhetkeä koko päivä tuntuu jotenkin vajaalta ja kiireiseltä. Viikonloppuisin voin viettää aamukahvini seurassa tunnin, puolitoistakin. Senkin jälkeen tarmoa riittää vaikka mihin, ainakin päiväuniin asti ;-) Olen aina ollut aamuvirkku ja varmaan siksikin tuntuu luontevalta ajoittaa kaikki askareet aamuun. Jos aamu on oikein kaunis ja eikä ole kiire töihin, saatan lähteä kameran kanssa lenkille. Aamun valossa on hieno kuvata ja kaupunki on varsinkin näin syksyllä ihanan hiljainen.

Aurinko. Tätä tuskin tarvitsee selitellä sen enempää, varsinkaan tässä vaiheessa vuotta. Onneksi tämä syksy on ollut valoisa ja lämmin ainakin tähän asti. Tuleva talvi ei ajatuksena tunnu ehkä ihan niin pahalta, mitä voisi kuvitella.

2 kommenttia:

  1. Anna eli mää. Aurinko myös mulle, aina. Aika (että sitä on tarpeeksi tärkeille asioille ja että muistaa, ettei sitä ole loputtomasti). Armeliaisuus (yksi tärkeimmistä johtolangoistani elämässä, niin muita kuin itseä kohtaan).

    VastaaPoista
  2. Aika olisi hyvnkin voinut olla A:ssa. Siinä mielessä juuri, että asioista pitää nauttia tässä ja nyt eikä elää sitku-elämää. Armeliaisuutta tuskin tässä maailmassa on liikaa, johtotähtenä se on varsin hyvä ja kannatettava.

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !