ULLAKON AARTEITA

Tänään on tehty ensimmäinen varsinainen mökkireissu. Ensimmäinen siksi, että nyt toisaan ekaa kertaa teimme ihmettelyn lisäksi jotain. Tutkimme kattotilanteen ja raivasimme vanhoja marjapuskia. Neuvottelin ensimmäistä kertaa maanomistajana pari diiliä, vaihdoin peltojen viljelyoikeudet neljän ( ! ) vanhan koivun kaatamiseen ja perunamaan kääntämiseen. Hyvä vaihtokauppa, vaikka koivuja tuleekin ikävä. Ne ovat kuitenkin ikivanhoja ja lahoja, salamaniskujen kuivettamia. Kräköjä, toisin sanoen. Uskon metsäalan ammattilaista ja annan hänen kaataa ne, saamme niistä hyvät klapit kuitenkin. Muutenkin piha  menee ihan uusiksi, niin näivettyt ja jäkälöitynyt se on. Aion kuitenkin istuttaa uudet syreenit ja hopeapajut sekä juhannusruusun, vanhojen aikojen kunniaksi.

Kiitos Nannan, mies kipusi tänään, sopivasti sateisena päivänä, välikatolle. Taivas pilkisti joistain kohdista selvästi, mutta kaikki tavara ullakolla oli ihan ihmeen kuivaa. Ullakko oli aivan täynnä kaikenlaista, huonekaluja, puulaatikoita, vanhoja kenkiä, koppia varmaan sata. Kuvissa muutamia aarteita, vanha puulintu, kukkapöytä, hieno puulaatikko, joulukuusen koristeita, 1900-luvun alun lehtiä ja almanakkoja, silmälasit ja kapsäkki sekä kaiken kruununa eläinlääkärin määräämä pirtupullo pohjineen ! Ei maistettu, vaikka olisi varmaan pitänyt, risusavottaa riitti sen verran paljon. Lapset olivat onneksi ihania ja reippaita apulaisia, kyllä tästä vielä hyvä tulee, sitten joskus.