Jaksaminen. Tai oikeastaan omasta jaksamisesta välittäminen ja huolehtiminen. Monen muun kanssasisaren tapaan tämä(kin) asia on minun pitänyt oppia kantapään kautta, totaalisen pysähtymisen tietä. Jaksamisesta voi ja pitää huolehtia, senkin uhalla, että se vaatii tiettyä itsekkyyttä ja sitä kautta saatta aiheuttaa negatiivisia tunteita toisissa ihmisissä. Omaa aikaa, mielekästä tekemistä, lepoa, kohtuullisen hyvää ravintoa ja hiukan liikuntaa, sopivasti töitä. Yritän pitää kaiken tämän mielessä, sillä huolehtimalla itsestäni hyvin pystyn myöskin antamaani itsestäni enemmän. Kaikki voittavat siis.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Juuri näin! Ja jokainen tietää itse, milloin tarvitsee breikin ja vaihtelua. Tämä on niin yksilöllistä! Usein ihan erilaisten asioiden tekeminen vaihteeksi lataa akkuja!
VastaaPoistaM-K: itselläni on sitä ongelmaa, etten tahtoisi myöntää olevani breikin tarpeessa... nykyään tsemppaan ja yritän kuunnella, että koska mennään ylikierroksilla. :-)
VastaaPoista