sunnuntai 11. syyskuuta 2011

PROJEKTI KUMIANKKA


Varoitus, seuraavaksi tulee tekstiä painonhallinnasta, syömisestä ja liikkumisesta. Jotkut teistäkin taitavat olla allergisia koko sanalle ja ymmärrän senkin ihan hyvin. Toivoisin itsekin olevani siinä tilanteessa, että asiaa ei tarvitse ajatella yhtään, tai ainakaan sitä ei tarvitse ajatella aktiivisesti, sen kun  mennä porskuttaisi kuten aina ennkin. Valitettavasti kuitenkin kesäloman jälkeen kävi niin, että vaa'an lukemat poukkasivat ihan käsittämättömiin lukemiin ja BMI oli ensi kertaa ikinä punaisella. Vielä kun salikortin hankkimisen myötä astuin sikatutkan skannattavaksi, oli ihan selvää, että painoa on pudotettava. Eikä oikeastaan painoakaan, vaan rasvakudosta, lihaksia yhtään tippaa kuluttamatta. Että sellaista täällä. Selittää osan blogihiljaisuudestakin, olen nimittäin uppoutunut tiedonhankintaan ja hakkaan koko ajan konetta myös siksi, jotta saan kirjattua syömiseni jonnekin ylös ja tutkiskeltua niitä myös sekä määrän että laadun kannalta. Olen myös yrittänyt lisätä kuntoliikuntaa jonkun verran. Aikaa menee paljon, mutta kun motivaatio on kohdallaan, niin se ei tunnu kohtuuttomalta.

Olen aina ollut " kohtuus kaikessa " -linjan kannattaja, mutta nyt tuntuu siltä, että omalta mukavuusalueelta on siirryttävä ainakin osittain pois. Keinot ovat vielä hieman hakusessa, mutta ainakin hiilihydraattien vähentäminen ja rasvan lisääminen ruokavaliossa tuntuisivat toimivan. Viljat olen jättänyt toistaiseksi kokonaan pois ja harkitsen maitotuotteiden osuuden vähentämistä myös. Vähähiilihydraattista ( tai hiilihydraattitietoista ) syömistä moni suosittelikin, kun aiemmin täällä arvonnan yhteydessä kyselin painonhallintavinkkejä. Itsekin olen  kuvitellut syöväni vähähiilihydraattisesti, mutta tosiasiassa ne pari palaa täysjyväruisleipää, kaurapuuro ja rajoittamattomat määrät maitokahvia ja muita maitotuotteita sekä se päivittäinen yksi banaani ovat  pitäneet glukoosiletkun suonessa tiukasti kiinni. Nyt opetellaan siitä pois. Yllättäen vaikeinta on ollut luopua maitokahvista, olen sen vuoksi ollut melkein valmis nakkaamaan hanskat tiskiin.

Kuntosaliohjelmani on muokkauksen alla , tarkoitus olisi hankkia lihasmassaa ja vahvistaa samalla erityisesti keskivartalon lihaksia. Erityisesti naisten ongelmanahan on yleensä treenata  liian kevyillä painoilla rasittamatta, jolloin lihas ei saa tarpeeksi ärsykettä kasvaakseen. Oma liikuntaan käytettävissä oleva aikani on rajallinen ja siksikin haluan treenauksen olevan tehokasta, puhumattakaan siitä, että haluan myös ( näkyviä ) tuloksia.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa. Onko kenelläkään muulla sama projekti menossa ?

24 kommenttia:

  1. minulla oli juhannusviikolta-heinäkuun loppuun 6 vk tiukka kuuri jossa 1 vk kehonketoosiin, sitten pari vk 600-700 kaloria,sit nostettiin hitaasti 1200 kaloriin ja oli 3 x viikossa monipuolinen bootcamp (kahvakuulaa, portaissa juoksemista, traktorin rengasta jne ) + 2-3 henk.koht.kuntosalitreeniä ja kaikessa keskityttiin keskivartaloon, ei alkoholia ei mitään, puuro, leipä pois jne...eli kaikki tuo mitä mainitsit. 6vk jälkeen painoa oli lähtenyt 3kg, cm keskivartalosta 1 !!! Ihan ihmeissään, ei vastuuta, ei korvausta vain että onpa jännää!!! Vieläkin kiukuttaa, soitin muutamalle ammatti-ihmiselle ja tod.näk. on käynyt niin että kehoni meni tilttiin liian kovasta ja liian tiukasta treenistä, olen 38-v joten nopeasykkeiset treenit ei sovi ja ei polta rasvaa samaten kuin 30 kymppisenä! Eniten harmittaa 300 € tästä paskasta ja tsempistä koko kesän ja yhtään vaate kokoa en pienentynyt :( jatkan taas samalla mallilla että 1700 kaloria ja raskasta joogaa. Tutkimusten mukaan 40 kymppisillä raskas ja hidastempoinen urheilusuoritus kevyen ruokavalion kanssa polttaa paremmin rasvaa kuin liian kova rääkki. TOivottavasti en masentanut liikaa, kaikki ollaan yksilöllisiä ja minulle ei sopinut, ja kuten sanoin harmittaa ne 300 € kankkulan kaivoon kun oon työtön niin ottaa vielä enemmän päähän! KUntosalille EN mene enää ikinä, meilläpäin ei ole tietoutta siellä päässä....

    VastaaPoista
  2. Jep, täällä sama homma osittain. Olen karppaillut pitkästä aikaa KUNNOLLA. Noin 4 viikkoo takana ja sanon vaan että kyllä toimii. En ole jaksanut panostaa tuohon liikuntapuoleen vielä, se olis edessä.

    VastaaPoista
  3. Kyllä vaan, "pömpänpoistokuuri" myös täällä menossa! Se on vaan uskomatonta miten se kesällä kertyy, salakavalasti ja nopsasti (muka)...:) On hyvä muistaa, ettei tässäkään hommassa kaikille sovi kaikki, joten ei ole yhtä ja "oikeaa" tapaa pudottaa painoa. Olisikin.

    Itselleni sopii karppaus, josta olenkin vouhottanut koko lähipiirilleni. Kolme vuotta sitten pudotin sen avulla -7 kg nälkää näkemättä. Päinvastoin! Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat todella vaikeat ja varsinkin tällaisen kesän jälkeen, mutta sitten helpottaa. Ostan yleensä jääkaapin täyteen kasviksia, lihaa, pähkinöitä, kanamunia, jugurttia jne. Enää ei osaa kaivatakaan muuta. Tavoitteenani on pudottaa - 8 kg vuoden loppuun mennessä, kaksi kiloa on jo pudonnut. Liikuntaa olen lisännyt ja viimeiset kaksi viikkoa ollaan menty viidellä treenikerralla (1 h 20 min./ krt). Nyt olen innostunut juoksemisesta, joka näkyy jaloissa jo parin-kolmen viikon jälkeen.

    Suon itselleni yhden "rokulipäivän" viikossa, jolloin saa syödä ja juoda ihan mitä vain. Ja kahdesta asiasta en muutenkaan luovu: kahvista + viinistä. Ei vaan pysty! :D Tsemppiä kaikille painonpudottajille -oli harmi lukea Mirkan huonosta kokemuksesta! :(

    VastaaPoista
  4. mirka: et masentanut yhtään, koska kuvailemasi setti ei kuulu suunnitelmiin ! Liian vähät kalorit ovat ehdoton ei, pitää kuitenkin jaksaa töissä ja kotona ja siellä salillakin. Mutta se, että sokerin saanti jää ihan minimiin on pelkästään hyvä asia, jää tilaa paremmalle ravinnolle. Ja ainakin oma kehoni reagoi parhaiten juuri vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, sopiva määrä hiilihydraatteja päivässä on vielä hakusessa. Vähärasavaisella pötsi vain kasvaa, rasvahan on kuitenkin ainoa verensokeriin neutraalisti vaikuttava aine. Liika proteiinikin muodostuu glokoosiksi. Mitään tiukkaa linjaa en kuitenkaan kannata, mutta jotkut raamit on oltava. Ja mun salitreeni ei ole rääkkiä, vaan tehokasta treenausta omaan tahtiin. Lepopäiviä pitää olla enemmän kuin treenipäiviä, se on hyvä ohje, se.

    Outi: kiva kuulla, että hyvin toimii ! Itse tarvitsen sen liikunnan myös, pelkkä hyötyliikunta on liian vähäistä nykyään. :-/

    VastaaPoista
  5. Himoshoppaaja: oikeassa olet, kaikki ei sovi kaikille ! Vaikka olenkin sitä mieltä, että suurin osa varsinkin naisista hyötyisi tuosta glukoosiletkun kiinnilaittamisesta, on siinäkin tosiaan aste-eroja, että miten paljon hiilihydraatteja syö. Hyvin on sinun projektisi lähtenyt käyntiin, ihailen varsinkin noita treenikertojen pituutta ! Ja juokseminen on ihan kivaa ( kai ) , mutta tiedän, että syksyn pimeiden tultua ulkoliikunta helposti jää... :-/

    VastaaPoista
  6. Heh. Syksyä varten ostinkin pinkit lenkkarit, jotka piristävät kummasti + juoksutrikoot, joita en vielä ole kehdannut jalkaani laittaa. Näytin niissä ihan siskonmakkaralta...:D

    VastaaPoista
  7. Hienoa kuulla, että täältä löytyy jatkossa esimerkillinen ihminen meille rupsahtaneiden puolueeseen kuuluville ;)

    Mä haluan mielelläni kuulla projektin etenemisestä, sillä hiukan lievemmässä mittakaavassa harrastan sitä itsekin. Etsiskelen sopivaa hiilihydraattimäärää ja yritän tosissani karsia kaiken turhan pois (paitsi en viiniä enkä sitä maitokahvia minäkään). Kuntosalitreeni on ehdottoman hyvä juttu ja sille yritän itsekin raivata aikaa. Tosin itse en taida keritä kuin noin kerran viikossa, toisen kerran yritän jatkossa päästä hotjoogaan ja kerran kunnon hikilenkille metsään. Siinä minun settini.

    VastaaPoista
  8. Vähän samassa veneessä ollaan, kuten huomasit varmaan munkin jutustani. Muakin kiinnostaa kuulla, miten huonojen hiilihydraattien vähentäminen onnistuu ja mitä siitä seuraa. Niin ja pysyykö punttisali-into päällä!

    Itse voisin vähentää ihan reilusti sitä makeaa puolta ennen kuin edes tarttuisin valkoisiin jauhoihin tai pastaan ym. Mutta koska tällä kertaa filosofianani on ne pienet, pysyvät muutokset, etenen hyvin hitaaaaaasti. Pari keittopäivää viikossa, kerta viikossa zumbaa ja jos nyt edes kerran viikossa kävely-hölkkälenkki, niin se on jo triplasti enemmän hyvää itselle kuin viime syksynä tähän aikaan. : )

    Onneksi en ole laittanut mitään tavoitteitakaan, että hidas eteneminen ei haittaa. Toivon jonain päivänä herääväni siihen, että jotain myönteistä muutosta olisi tapahtunut. Se olisi tosi kiva yllätys!

    Tsemppiä vaan meille kaikille!

    VastaaPoista
  9. Mua hämmentää tuo pari palaa ruisleipää, kaurapuuro ja maitotuotteet. En ikinä voisi luopua niistä!

    VastaaPoista
  10. Ei tippaakaan tekisi pahaa täälläkään sokeririippuvuudesta irroittautuminen... :(
    Tsemppiä! (meille kaikille)

    VastaaPoista
  11. Alku on aina vaikein eli kovasti tsemppiä!

    Vähähiilarisella koitetaan mennä täälläkin, mutta toistaiseksi liikunta on hyvin satunnaista.

    Mä olen sillä tavalla ilmeisesti onnekas, että lihakset "pysyvät yllä" luonnostaan aika hyvin - viime mittauksessa yli kahden vuoden liikuntatauon jälkeen kaikkien lihasalueiden massa oli yli normaalitason... Eli mä keskityn ruokavalioon ja koitan liikkua sen verran kun ehdin - sit kun ylimääräinen pöhö on sulanut lihasten päältä pois, niin jospa liikuntakin sujuisi paremmin..! Juokseminen ja astanga-jooga on mun intohimolajit, mutta niihin molempiin olen tällä hetkellä turhan raskas ;)

    VastaaPoista
  12. Himoshoppaaja: pinkit lenkkarit kuulostavat hauskoilta. Ja joo. Siskonmakkarafiilis on tuttu täälläkin. :-/

    Mirka: no, en todellakaan ole esimerkillinen, viini maistuu täälläkin ja muutenkin sellainen sopiva tilanne on vielä hakusessa. Raporttia piisaa jatkossakin, nyt kun tulin kaapista ulos :-)

    VastaaPoista
  13. Leonida: ei minullakaan ole mitään kiirettä. Haluan nimenomaan pudottaa läskiä, en lihasta. Ja nälkää ei voi voittaa, joten järkevästi on syötävä. Makenhimosta pääsee eroon syömällä paremmin, tästä on omaa kokemusta, joten älä ainakaan syö liian vähän päivällä !

    SatuK: no, jos ei ole paino-ongelmia, vatsa ei turvota, ei väsytä ja kaikki muut jutut ovat kohdallaan ( esim. makeanhimo kurissa ) niin voihan täysjyväviljaa syödä ja käyttää maustamattomia maitotuotteita, jos siltä tuntuu :-)

    Susanna: se on ihan helppoa, kun alkaa syödä kunnolla :-)

    VastaaPoista
  14. Anna: kiitos tsempeistä, mutta ei mulla mitenkään vaikeata ole :-) Pitää vaan ottaa asioista lisää selvää ja olla kärsivällinen. Ja onnekas sinä, itse olen just sellainen, että lihasta on vaikea hankkia ja se häviääkin ekana...

    VastaaPoista
  15. Mulla on ollut painonhallinnassa vaikein oivallus se, että olen oppinut pienentämään annoskokoa ja lopettamaan syömisen juuri sillä hetkellä, kun tuntuu, että maha on täynnä.

    Tämä voi kuulostaa tyhmältä ja itsestään selvältä, mutta usein (ainakin mun) tulee kahmittua liikaa ruokaa lautaselle (etenkin jos on nälkäinen). Ja sitten se "pitää" syödä loppuun, vaikka olisi jo ihan ähky. Tai syö liikaa pelkästä mielihyvästä, kun ruoka nyt vaan sattuu olemaan niin hyvää.

    Se on yllättävän pieni määrä ruokaa, mitä "istumatyötä" tekevä naisihminen tarvitsee. Siispä otan ruokaa lautaselle hieman vähemmän, mitä "silmät sanoo". Sitähän saa sitten lisää, jos jää nälkä... Useimmiten ei jää :)

    Hiilareiden rajoittaminen ja liikunnan lisääminen ovat sinänsä hyviä ja varmasti toimivia juttuja. Laadukas, ravinnepitoinen ruoka pitää nälkää paremmin kuin tyhjä hiilarimössö.

    Kun syö vähän vähemmän, niin voi ihan hyvällä omalla tunnolla nautiskella välillä viiniä ja vaikka suklaaleivoksia :) Eikä silti tarvitse kärsiä nälkää.

    VastaaPoista
  16. Samat on kuviot... Ensin kaksi viikkoa ketoosissa ja sitten neljä viikkoa kevytkarpissa yht. -9 kg. Luultavasti suurimmat muutokset ovat olleet lisätyn sokerin (kaikissa muodoissaan, pienimmänkin ripauksen), valkoisen viljan ja perunan pois jättäminen. Aamun tuoremehusta oli vaikea luopua.En ole ketoosissakaan luopunut maitokahvista, kyllä se sinne alle 20 grammaan hyvin mahtui. Nälkää ei ole tarvinnut kärsiä.Punaviinikin mahtuu jopa ketoosiin, sillä siinä harvoin on jäännössokeria. Pömppis ja turvonnut olo palaa heti kun syö nopeita hiilarita. Olemme nyt koko perhe hitailla ja kevyillä hiilareilla ja taidamme jäädäkin, juhlatilanteet ovat sitten asia erikseen :) Menestystä mittojen metsästykseen !

    VastaaPoista
  17. Mollyhullu: itselleni tuli ihan järkytyksenä se, että miten vähän se perusaineenvaihdunta kuluttaakaan energiaa ilman liikuntaa ! Oma päivittäinen hyötyliikuntani on vähentynyt muuton myötä huimasti juuri parissa vuodessa, se on ainakin osasyynä painon nousuun. Tämän ikäisen naisen ruokavalioon ei mahdu mitään ylimääräistä kuin ihan satunnaisesti. Uh.

    Aila: olen aikoja sitten jättänyt pois vehnän ja perunan sekä ylimääräiset sokerit. En edes viitsi ajatella, miltä näyttäisin, jos en olisi... :-D Hyvin on sinun projektisi lähtenyt käyntiin, onnittelut ! Itse en ole katsonut tarpeelliseksi vetää hiilihydraatteja alle 20 g:n/vrk, pysyttelen siinä viidenkymmenen tietämillä, niin saan syödä hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin jaksan.

    VastaaPoista
  18. Tiedätkö mitä kalorit ovat?
    - Ne ovat pieniä inhottavia eläimiä jotka yön tullen hiipivät vaatekaappiisi ja ompelevat vaatteesi pienemmiksi :)

    Minulla taitaa olla juuri näitä kasapäin!!

    Tsemppiä meille kaikille jotka taistelevat näitä vastaan - kyllä me vielä onnistumme! Eihän se oikeastaan ole muusta kiinni kun että syö vähemmän kuin kuluttaa, pitäisi siis olla tosi helppoa! :) Hyvää syksyä kaikille!

    VastaaPoista
  19. Tsemppiä projektiin! Maitokahvin ystävä olen itsekin ja karpatessa vaihdoin maidon vähähiilariseen soijamaitoon (sellainen Alpron purkki jossa purkin kyljessä punaista väriä, maustamaton versio, on tosi vähähiilarista). Tätä soijamaitoa meneekin kahvissa usein melkein puoli litraa päivässä mulla, en tiedä pitäiskö kahvinjuontia kenties vähän vähentää...

    VastaaPoista
  20. Ladaybird :-DD Ne ovat käyneet täällä yön pimeinä tunteina !!

    Niinpä, vaan silläkin on merkitystä että mitä syö. Voihan sitä laihtua vaikka syömällä nakkeja tai keksejä, mutta onko se järkevää, on toinen juttu !

    Kati: kai mun pitää tuota soijamaitoa kokeilla, vaikka myönnän olevani epäluuloinen tässä asiassa :-/ Mutta maitotuotteista tulee niin paljon hiilihydraatteja, että niiden käyttöä on ainakin mun pakko rajoittaa. Maitoa, kreikkalaista jogurttia ja raejuustoa kun menisi vaikka kuinka paljon ... :-/

    VastaaPoista
  21. Vaikka ongelmana olis mikä kriisi, mä suosittelen silti soveltamaan kohtuus kaikessa metodia! Sitäkin kun voi kuitenkin rukata hiukan tiukemmaksi :)

    Totta, että banaani on todellinen hiilaripommi, ja puuron voi hyvin korvata esim maitorahka-aamupalalla. Maitotuotteet ei ole täysin pahasta, nainen tarvitsee kalsiumia ja toisaalta myös lihakset energiaa kasvaakseen. Kuten myös palautuakseen!

    Mä treenaan metodilla "no pain no gain". En siksi, että olisin niinkään tuloshakuinen, vaan ihan puhtaasta ilosta. Mulle luonnossa haahuilu ja meditointi ei tuo sitä iloa, jonka kunnollinen rääkki antaa. Mutta kunnollinen rääkkäys myös ottaa, ja silloin tarvitaan energiaa, ja hiilihydraatteja myös. Ei hullunlailla, mutta sen verran, että lihakset palautuvat!
    Mä tajusin keväällä, että oma takalistoni näyttää karsealta kaikissa vaatteissa. Halusin peppuun pyöreyttä, en läskiä, vaan lihasta. Kunnon treenillä tulosta tuli nopeasti ja se motivoi. Suosittelen, että treenaa aluksi varsinkin sitä yhtä suurinta ongelmakohtaansa. Kun siihen saa oikeaa linjaa, on motivaatio muunkin suhteen kohdallaan. En siis tarkoita, että mäkään nyt pelkkiä kyykkyjä tein, mutta niitä aina kuitenkin.

    Paino tippuu kun ihminen kuluttaa enemmän kuin syö ravintoa. Helppo fakta, ei tähtitiedettä. Liikunnan vaikutus on vain murto-osa projektista, suurin paino on ruokavaliolla. Älä sorru ihmeisiin, kiellä liian montaa ruoka-ainetta ja yritä samalla treenata kaikkea mahdollista. Yleensä se ei johda kuin lamaantumiseen. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin: Paino kertyy salakavalasti pikkuhiljaa. Ja pikkuhiljaa se myös lähtee pois! :)

    Tsemppiä!!!!

    VastaaPoista
  22. Emilia: ei mulla mikään kiire tässä asiassa ole, haluan tosiaan, että se on läskiä mikä lähtee, ei lihasta. Ja joo, olen tosiaan itsekin ajatellut, että " kohtuus kaikessa " on hyvä ajattelumalli, mutta nyt tarvitaan hiukan radikaalimpia otteita, ainakin hetkeksi. Toisaalta, en ikävöi viljatuotteita yhtään, olen luopunut niistä pikkuhiljaa, eikä tämä viimeinen "rysäys" tunnu missään-syön kaikkea muuten mitä haluan niin paljon kuin haluan, poislukien maitokahvi ja viini, näissä sitten tarvitaan sitä kuuluisaa itsekuria ;-) Liika syömisen rajoittaminen on huono asia ja johtaa jossain vaiheessa ongelmiin ihan varmasti, mutta en tosiaan koe kieltäytyväni juuri mistään tällä(kään hetkellä. :-)

    VastaaPoista
  23. Petriina, en millään ehtinyt lukea noita kommentteja, mutta kommentoinkin sinun juttuusi.

    Minulla on tänä vuonna eka kerran myös BMI puanisella ja olen kauhuissani. Tilasin heti ajan gynekologilleni, jolla on oma ykstyinen laqboratorio ja otatin kilpirauhaskokeen, sillä sillä selittyi nazapurin rouvan turpoaminen. Miten hirveää, minun kilpirauhaseni oli ihan kunnossa! En saanut selitystä tälle, että en painakaan enää saman verran kuin olen painanut 15 vuoden ajan.

    No, listaa elämäni uusista haitoista ovat:

    Ennen tein terveen noutajani kanssa joka päivä lenkkiä about KOLME tuntia. Talvella hiihdin, muulloin patikoin saaremme upeissa maisemissa. Nyt pidän seuraa koiravanhukselle ja käyn korkeintaan kolme kertaa viikossa tunnin sauvakävelyllä. Tässä täytyy olla tärkein syy.

    Sitten: Ehkä en saa enää syödä kohtuudella, vaan pitää alkaa kitua nälässä. En suostu! Juttelin lääkärini kanssa karppaamisesta ja hän oli täysin sitä vastaan. sen lisäksi tnen kolme karppaajaa, joilta lähtivät hiukset, vaikka he söivät lisävitamiineja. En IKINÄ jätä hapankorppuja enkä ruisleipää enkä puuroja!

    Siis: Ehkä pitäisi niiden uusien kauniiden käsinmaalattujen ruotsalaisten jättilautasten sijaan hankkia aivan pienet lautaset, että määrät pienentyisivät. Olen myös perso herkuille ja olen samaa mieltä kuin tohtori Heikkilä, että maailan suurin rikos on vähärasvainen juusto. Suurin herkkuni on lauantai-iltanan nautittu 60 prosentin rasvan omaava valkohomejuusto kera rypäleiden ja punaviinin. Tämä saunan jälkeen elokuvasta nauttien,

    Olen aika hukassa, mutta toisaalta en. Tiedän, mikä minuun puree eikä se ole hiilihydraatin tai rasvan poisjättäminen, vaan sokerin. tein sitä kerran kolmen kuukauden ajan, ja ostin silloin eräisiin juhliin omaa kokoani kaksi numeroa pienemmän iltapuvun. Myös lääkärini sanoo, että sokeri on kaiken pahan alku ja juuri.

    Tiedän, että pystyn siihen taas, mutta odotan, että se ensin valaistuu täysillä. Näin sain aikanaan lopetettua myös tupakanpolton. Sitä virhettä en tee, että luovun viikon ainoasta Geisha-patukasta. Se on palkinto jokaisesta viikosta, jonka vien uutta elämäntapaani eteenpäin, kunnes koittaa se päivä, etten enää tarvitse edes Geishaani.

    Kaipaan niin vyötäröäni, mutta maailma ei tiedä, että pystyn verenhimoiseen kadotetun vyötärön metsästykseen - sataa!

    VastaaPoista
  24. Leena: olisikin kätevää, jos turpoamisen syy olisi aina siinä kilpirauhasessa ! :-D Tunnistan tuosta listaltasi monta itseeni sopivaa asiaa: liian vähän liikuntaa ( sekä harraste että hyöty sellaista ) , liian isot annoskoot, liikaa herkkuja ( punaviini, maitokahvi, suklaa ).

    Karppaus on just sokereista luopumista ! Ja pienen määrän viljatuotteita voi kyllä sisällyttää siihenkin, jos haluaa. Esim. just kaurapuuron ja pari palaa täysjyväruisleipää. Uskon siihen, että sokeri on kaiken pahan alku ja juuri, jota varsinkin naisten tulee välttää. Nopeat hiilihydraatit turvottavat ja aiheuttavat ryppyjä ja ihon veltostumista, yääh. Niiden tilalle kilo kasviksia ja rutkasti rasvaa, niin olo on ihan toinen !

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta viestistä, ihan lyhyestä ja höpsöstäkin. Kiitos, kun piristit päivääni !