Kumiankka elää ja voi pulskasti. Se on suurinpiirtein samassa tilassa kuin kaksi kuukautta sitten, vielä olisi pudotettavana muutama kilo. Syy: olen liikkunut huonosti, sairastelut ja miehen reissaaminen ovat haitanneet salitreenejä ja lenkkejä, ainakin osittain. Todellisuudessa olen nykyään aikamoinen sohvaperuna, ja mikä tahansa syy on tarpeeksi hyvä siihen, että luistan liikunnasta. Tauot liikkumisesta tuppaavat venymään aika pitkiksi, tekosyitä kun löytyy helposti pitkä rimpsu. Tarvitsisin liikkumiseen selkeän rytmin, jotta hyvä vire säilyisi. Tämä on aikamoinen muutos entisen himoliikkujan elämässä, mutta toisaalta suhtaudun liikuntaan nyt siten kuin kuuluukin: se on vain pieni osa elämää, sellainen, joka tukee jaksamista ja painonhallintaa, antaa energiaa ja virkistää mieltä eikä mikään pakollinen suoritus. Kunhan riittävä kuntoliikunta vain jotenkin luontevasti solahtaisi osaksi viikko-ohjelmaa. Ruokavalio on pysynyt kutakuinkin ennallaan, tosin olen taas käyttänyt täysjyväviljoja pari annosta päivässä. Positiivista toisaalta on se, kumiankka ei ole myöskään kasvanut. Se toivottavasti ennustaa edes jollain tasolla pysyvää lopputulosta, syömiset näyttäisivät olevan hanskassa. Vielä kuitenkin pitäisi ottaa kunnon rykäys tai pari tämän projektin kimpussa, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Mistään bikinikunnosta en haaveile, mutta jos edes vanhat farkut mahtuisivat jossain vaiheessa...
***
Eilen kumiankka nautti ihanasta kevätillasta kera grillattujen ribsien ja kapris-paprika-peruna -salaatin. Salaatin ohje löytyy uusimmasta Koti & Keittiö -lehdestä. Yksinkertaisuudessaan ohje menee kutakuinkin niin, että perunat ja paprika pestään ja pilkotaan uunivuokaan, niiden päälle pirskotellaan oliiviöljyä ja ne maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Kypsennys tapahtuu uunissa ( 200 ° C n. 30 min ), jonka jälkeen perunat ja paprikat siirretään kulhoon, maustetaan sitruunalla ja kapriksilla. Oli hyvää ! Tätä pitää kokeilla uusista potuista sitten, kun on niiden aika.
***
Eilen kumiankka nautti ihanasta kevätillasta kera grillattujen ribsien ja kapris-paprika-peruna -salaatin. Salaatin ohje löytyy uusimmasta Koti & Keittiö -lehdestä. Yksinkertaisuudessaan ohje menee kutakuinkin niin, että perunat ja paprika pestään ja pilkotaan uunivuokaan, niiden päälle pirskotellaan oliiviöljyä ja ne maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Kypsennys tapahtuu uunissa ( 200 ° C n. 30 min ), jonka jälkeen perunat ja paprikat siirretään kulhoon, maustetaan sitruunalla ja kapriksilla. Oli hyvää ! Tätä pitää kokeilla uusista potuista sitten, kun on niiden aika.
Tekstit
Perunasalaatti näyttää herkulta. Pitänee kokeilla tosiaan uusista perunoista kun en niitä muuten syö.
VastaaPoistaMulla on sama fiilis tuon liikkumisen kanssa... Selkeä rytmi pitäisi saada mutta helpommin sanottu kuin tehty kun meillä ei eletä ns. normaaliviikkoa muutoin kuin esikoisen koulu kanssa. 5-vuorotyöläispuolison "kiro".
Nammmm... Näyttää erittäin herkulliselta!
VastaaPoistaLiikunnan puutteesta voisin puhua minäkin. On kyllä aika NIIN kortilla, että ihan hävettää oma liikkumattomuus. On niin pullamössöolo, ettei mitään tolkkua. Ja sitten joskus kun sitä aikaa olis, niin ei mukamas jaksa tehdä mitään. Oo ny sitten tässä jotenkin :) Jos tavoittelis jotain kokouimapukukuntoa??? :D Siihen voisin päästä :)
Herrrrrkullisen näköistä! :) En muuten halua edes ajatella, millainen kumiankka musta paljastuu tämän raskauden naamioiman ulkomuodon alta kun vauva syntyy! Pelottaa... ;)
VastaaPoistasiina*k : en ole itsekään perunan ystävä, mutta tämä oli hyvää ! Ja uusista perunoista tietysti vielä parempaa :)
VastaaPoista5-vuorotyö kuulostaa pelottavalta ja hankalalta. Siinä on tosiaan varmaan sumplimista :/
Rilla: namnam ! :D
Minä kyllä ehtisin, mutta kun en oikein viitsi. Hävettää ihan. Mä tavoittelen sukelluspukukuntoa ! ;)
Susanna: kannattaa kokeilla tuota ohjetta, se oli tosi helppo ja hyvä ! Ja joo, raskaus teettää kaikenlaista...
Mun alkoi tekemään mieli paistettuja perunoita, perunasalaattia, ihan mitä vaan perunasta! Hyvän näköistä!
VastaaPoistaKuittaan itseni samaan saamattomuuskerhoon ja tekosyitä voisin luetella aamuun asti... ei hyvä. Sukelluspukukunto, :D !
Sari: joku tavoite pitää olla, eikö ? ;)
VastaaPoistaPeruna on toisinaan oikein hyvää ! Ja tämä oli helppo tehdä.
Musta on kivointa lukea projekteista, jotka ovat välillä tauolla, mutta jatkuvat siitä mihin jäivät! Eli että pudotetut kilot on jokseenkin saatu pidettyä poissa, ja ruokatottumukset on silleen hallussa, ettei palata takaisin alkutilanteeseen.
VastaaPoistaItse sain muutaman kilon tipahtamaan kyydistä tuossa helmikuulla ja iloinen asia oli, että vaikka mun työ/tenttistressi oli silloin pahimmillaan ja se huipentui siihen Hollannin matkaan, niin yhtään en saanut takaisin. Sekin on jotain aiempaan verrattuna.
Mirka: mun mielestä olisi kivointa olla kirjoittamatta koko projektista, sen verran harmittavaista tämä koko homma on ollut. Mutta hyvältä tuntuu se, että vaikka en ole projektia koko ajan aktiivisesti työstnytkään, niin paino on pysynyt kutakuinkin samassa. Olen siis sisäistänyt jotain olellista ?
VastaaPoista